Muutoksesta ja mielestä

Kaikki muuttuu. Koko ajan. Halusipa sitä tai ei. En ole sama ihminen kuin hetki sitten aloittaessani tämän lauseen kirjoittamisen. Eikä maailma, jossa tätä kirjoitan, ole se sama maailma kuin lauseen alussa. Ihan jo senkin perusteella, että minä itse -yksi tämän maailman rakennuspalikoista- olen muuttunut. Mutta pystynkö itse vaikuttamaan siihen, mihin suuntaan muutun? Pystynkö vaikuttamaan siihen mihin suuntaan maailma muuttuu? Edes vähäsen?

Edellä mainitut kysymykset tuntuvat jälleen ajakohtaisilta. Kesän jälkeen omat pakolliset terveyskeskuspalvelut on tehty ja väitöskirjaprojektikin lähenee loppuaan. Pitäisi taas pikkuhiljaa alkaa miettiä, että mitäs nyt. Mitä minä oikein haluan tehdä? Mihin minä haluan keskittyä?

Ihmisen aivot ovat hurjan muovautuva elin. Se, miten niitä käytämme, määrää pitkälti sen millaiset niistä tulee. Millaisia ihmisiä meistä tulee. Mieli ja aivot ovat tiukasti kytköksissä toisiinsa. Stimuloimalla tiettyjä aivoalueita voidaan saadaa aikaiseksi esimerkiksi kuuloharhoja tai hyvänolontunteita. Tai jopa kehosta irtautumisen tunne. Toisaalta taas erilaiset aivovauriot voivat tuhota täysin kyvyn muistaa ja oppia uutta. Tai muuttaa ihmisen persoonallisuutta syvästi ja usein pysyvästi.

Viime vuosina on kertynyt yhä enemmän myös tieteellistä näyttöä siitä, että omaa mieltään ja aivojaan voi muovata haluamaansa suuntaan. Sara Lazar on amerikkalainen meditaatiotutkija. Hänen vuonna 2005 julkaistu tutkimuksensa viittaa siihen, että jo 20-60 minuutin päivittäinen meditaatio lisää tiettyjen aivokuoren osien paksuutta. Lazar kuvasi 20 meditoijan aivoja fMRI (funktionaalinen magneettiresonanssikuvaus) laitteella ja vertasi näitä ei-meditoivien ihmisten aivoihin. Tutkimus osoitti, että mitä enemmän henkilöllä oli meditaatiokokemusta, sen paksummat olivat tietoisuuteen ja aistienkäsittelyyn osallistuvat aivokuoren alueet.

Edellä mainitussa tutkimuksessa osallistujat harjoittivat ns. ”insight”-meditaatiota. Käsitteenä se on hyvin lähellä viime vuosina muotiin noussutta mindfullnessia. Kyseisessä harjoituksessa on ideana kehittää omaa huomiokykyään ja pyrkiä yksinkertaisesti vain olemaan läsnä sen kanssa mitä kullakin hetkellä on. Huomioida ja hyväksyä siis kaikki mieleen nousevat aistiärsykkeet, ajatukset ja tunteet ilman, että antautuu kuitenkaan niiden vietäviksi. Kokemuksen karttuessa tätä taitoa on yhä helpompi ja helpompi soveltaa myös erilaisissa arkielämän tilanteissa. On helpompi toimia viisaasti, kun pystyy keskittymään käsillä olevaan asiaan, eikä ole niin herkästi omien ajatustensa ja tunteidensa vietävänä.

Vaikka ei harjoittaisikaan meditaatiota, niin on viisasta pyrkiä olemaan tietoinen siitä mitä tekee. Ja miksi. Elämä on rajallinen, on siis parempi miettiä etukäteen minkälainen ihminen haluaisi olla ja minkälaisessa maailmassa haluaisi elää. Tällä tavoin maailmaa voi muuttaa. Ensin omaansa, ja sitä kautta myös kaikkien muiden.

“Be the change you want to see in the world.”

-Mahatma Gandhi