Magneettikuvausta ei pidä tehdä ilman pätevää syytä

Suurin osa aikuisista kärsii päänsärystä jossain vaiheessa elämäänsä. Myös lapsilla vaiva on yleinen ja iän myötä sen esiintyvyys kasvaa. Yli 10 -vuotiaista pojista 25%:lla ja tytöistä 35%:lla on päänsärkyä vähintään kerran kuukaudessa (1). Vaikka särky on aina ikävä oire niin onneksi syy sen taustalla on useimmissa tapauksissa hyvänlaatuinen. Ja monesti sellainen jonka ensisijainen hoito on elintapojen viilaus. Keskeistä tällaisen vaivan selvittelyissä ovat hyvät esitiedot potilaalta itseltään sekä hyvä kliininen tutkimus. “Konetutkimuksille” on harvoin tarvetta. Tästä huolimatta Suomessa tehdään vuosi vuodelta enemmän pään magneettitutkimuksia (MRI - Magnetic Resonance Imaging). Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella MRI tutkimukset ovat kaksinkertaistuneet kymmenen vuoden aikana (2).

Oikein käytettynä MRI on hyvä tutkimus. Se antaa tarkkaa tietoa kuvattavan kohteen rakenteesta ja auttaa siten esimerkiksi leikkausten suunnittelussa. Lisääntyneet kuvantamiset ovat tuoneet mukanaan kuitenkin myös varjopuolia. Ensinnäkin, lisääntynyt kuvantaminen lisää sattumalöydöksiä ja aiheuttaa turhaa huolta. Radiologi ei välttämättä osaa sanoa varmuudella mitä kuvissa näkyy. Tällöin päädytään herkästi tekemään lisää tutkimuksia ja sopimaan kontrolleja useammankin vuodenkin päähän. On tietenkin hyvä, että ihmisistä pidetään huolta. Epäselvät kuvantamislöydökset aiheuttavat kuitenkin myös pelkoa sairauksista sekä altistavat ihmiset toimenpiteiden haitoille (3-6). Lääkärin tehtävänä onkin aina punnita aiheuttaako suunniteltu tutkimus enemmän hyötyä vaiko haittaa.

Viime vuosilta omalta vastaanotoltani mieleen on jäänyt useampi ihminen joiden pää on jo edeltävästi kuvattu “varmuuden vuoksi” ja kuvantamisen yhteydessä on löydetty araknoidea- tai pineaalikysta. Kyseiset muutokset ovat lähtökohtaisesti hyvänlaatuisia eivätkä siis aiheuta oireita. Joskus harvoin saatetaan kuitenkin tarvita esimerkiksi seurantatutkimuksia. Osa potilaista on todennut, että tietoisuus aivoissa olevasta nesterakkulasta on ollut heille “ihan fine” eivätkä he ole sitä juurikaan miettineet. Osa taas on ollut hyvinkin ahdistuneita asiasta. Heillä on ollut vaikea hyväksyä, että oireet eivät johdu kyseisestä muutoksesta, eikä sille sen vuoksi myöskään pidä tehdä mitään.

Potilaiden mielenrauhan lisäksi myös tulevat sukupolvet kiittävät turhien MRI passitusten karsimisesta. Laskennallisesti yksi 30 minuutin kestoinen MRI tutkimus tuottaa samanverran hiilidioksidi (CO2) -päästöjä kuin 1150km matkan ajaminen (amerikkalaisella) yksityisautolla. (7) Tänä vuonna julkaistussa Australialaisessa tutkimuksessa yhden MRI kuvauksen päästöt vastasivat kuitenkin "vain" 145km matkan ajamista (uudella eurooppalaisella) autolla. Tässä tutkimuksessa ei oltu huomioitu esimerkiksi laitteen valmistuksesta, eikä myöskään tilojen viilennyksestä johtuvia päästöjä. Kyseinen luku on siis mitä ilmeisimmin alakanttiin arvioitu. Vertailun vuoksi voidaan joka tapauksessa mainita, että yksi ultraäänitutkimus vastaa 4km yksityisautoilua. (8) Aivan eri kertaluokkaa siis kuin kumpikaan edellä mainituista arvioista MRI:n aiheuttamista päästöistä. Kuvantamislaitteiden kuluttumasta energiasta kertoo myös se, että jo viitisen vuotta sitten 120 maan MRI ja tietokonetomografia kuvausten yhteenlasketut hiilidioksidipäästöt vastasivatkin 0.77% kaikista maailman päästöistä (9). Veikkaisin, että absoluuttinen päästöjen määrä on sittemmin vain lisääntynyt kuvantamislaitteiden yleistymisen myötä.

On hyvä myös huomioida, että jos kuvantamisen yhteydessä tarvitaan varjoainetta (gadolinium), niin se päätyy virtsan mukana vesistöihin (10). Ei tosin aivan kaikki sillä osa gadoliniumista kertyy aivoihin. Tämän ei tiedetä aiheuttaneen haittoja mutta ilmiön pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta (11).

Useimmissa tapauksissa päänsäryn syy selviää kuuntelemalla ja tutkimalla. Päätä ei kannata kuvata jos sille ei ole aihetta (12). Näin vältetään monta turhaa huolta. Ja säästetään maapallon sekä terveydenhuollon rajallisia resursseja.

"Toisen kärsimyksiä ulkopuolinen ei voi mitata luonnontieteellisin menetelmin, mutta niiden merkitystä voidaan ymmärtää eläytymällä sairaan asemaan. Toisen todellisuuteen ei voi pujahtaa eikä toisen elämään astua, mutta kuunnella voi, rinnalla seistä ja mukana kulkea. Aito vuorovaikutus alkaa kuuntelemisesta ja eläytymisestä toisen asemaan. Kysymys on myötäelämisen taidosta. Toisen ihmisen ymmärtämiseksi tarvitaan älyn rinnalle myötätuntoa, tiedon rinnalle tunteita ja järjen kumppaniksi moraali. Aina kun väheksymme toisen kärsimyksiä, menetämme joitain omasta inhimillisyydestämme."

Risto Pelkonen, arkkiatri

Viitteet:

1. Päänsärky (lapset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 28.5.2022). Saatavilla internetissä: https://www.kaypahoito.fi/hoi29010
2. https://yle.fi/uutiset/3-11999194 (viitattu 12.6.2022)
3. Bomhof C et al. The Impact of Incidental Findings Detected During Brain Imaging on Research Participants of the Rotterdam Study: An Interview Study. Cambridge Quarterly of Healthcare Ethics 2020;29(4), 542-556. https://www.cambridge.org/core/journals/cambridge-quarterly-of-healthcare-ethics/article/impact-of-incidental-findings-detected-during-brain-imaging-on-research-participants-of-the-rotterdam-study-an-interview-study/59FB7D36DB6F7C018F6C3D08297C9545
4. Illes, J, Kirschen, MP, Edwards, E, Stanford, LR, Bandettini, P, Cho, MK, et al. Ethics: Incidental findings in brain imaging research. Science 2006;311(5762):783–4.
5. Booth, TC, Jackson, A, Wardlaw, JM, Taylor, SA, Waldman, AD. Incidental findings found in "healthy" volunteers during imaging performed for research: Current legal and ethical implications. British Journal of Radiology 2010;83(990):456–65.
6. Schmidt, CO, Hegenscheid, K, Erdmann, P, Kohlmann, T, Langanke, M, Volzke, H, et al. Psychosocial consequences and severity of disclosed incidental findings from whole-body MRI in a general population study. European Journal of Radiology 2013;23(5):1343–51.
7. https://www.quora.com/What-is-the-carbon-footprint-of-a-3T-MRI-scanner?fbclid=IwAR3O1IK1var-YPJ43iTGlT4QFwTF6RDV21W-6POPrqnNtiQRUXJZA8i_7EQ (viitattu 13.6.2022)
8. McAlister Scott et al. The carbon footprint of hospital diagnostic imaging in Australia. Lancet Reg Health West Pac. 2022 Jul; 24: 100459. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9079346/?fbclid=IwAR1FJP-jnlruftNqD_aOW056iP3Iv_akkJHRjCcUUy_xJgvRCgQikyE6wu4#!po=0.555556
9. Picano E. Environmental sustainability of medical imaging. Acta Cardiol. 2021 Dec;76(10):1124-1128. 
10. Tokyo Metropolitan University. Does MRI have an environmental impact? Gadolinium found in elevated amounts near water treatment plants in Tokyo rivers. 23.5.2020 https://www.eurekalert.org/news-releases/871766 (viitattu 12.6.2022)
11. Parviainen et al. Magneettikuvausten tehosteaineet. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. 2018;134(6):613-20. https://www.duodecimlehti.fi/duo14228 (viitattu 12.6.2022)
12. Ollikainen J. Päänsärkypotilas päivystyspoliklinikassa. Duodecim 2014;130(4):391-7. https://www.duodecimlehti.fi/duo11493 (viitattu 12.6.2022)