Onko hieronta lääketiedettä?

Silloin tällöin kuulee ihmisten käyttävän termejä vaihtoehtoinen lääketiede tai täydentävä lääketiede. Useimmiten nämä liittyvät jonkin asian markkinointiin ja/tai siihen, että halutaan tehdä eroa “perinteiseen koululääketieteeseen”. Ei ole kuitenkaan olemassa mitään koululääketiedettä tai vaihtoehtoista lääketiedettä. Jos hoitomenetelmä toimii, niin sitä kannattaa käyttää. Jos se ei toimi, niin sitä ei kannata käyttää.

Oman kokemukseni mukaan esimerkiksi hieronta nopeuttaa urheilusuorituksista palautumista ja auttaa lihaskipuihin. Hoitomenetelmän toimivuutta ei kuitenkaan voida mitata pelkästään sillä, että tykkääkö potilas/asiakas hoidosta vai ei. Menetelmää täytyy tutkia ja verrata sitä muihin hoitoihin tai pelkkään lumeeseen (plasebo, hoivavaikutus). Näin asiasta saadaan tietoa. Tiedon karttuessa tätä kokonaisuutta voidaan alkaa kutsua lääketieteeksi. Onko hieronta sitten lääketiedettä? Onko oma kokemukseni hieronnan hyödyllisyydestä osunut siis yksiin myös tutkitun tiedon kanssa?

Hieronta voidaan määritellä hoitotapahtumaksi, jossa kudoksia pyritään muokkaamaan hankausten, sivelyjen, pusertelujen ja/tai taputusten avulla. Hieronnan tavoitteena on useimmiten huoltaa lihaksia, rentouttaa kehoa ja mieltä sekä lievittää kipua (1). Hierontaa käsitteleviä tutkimuksia on paljon mutta näyttö sen vaikuttavuudesta puuttuu usean eri vaivan osalta.

Tutkimusnäyttö hieronnan palautumista edistävästä vaikutuksesta on hyvin vähäistä (2). Esimerkiksi ultramaratoonareilla (3) ja pyöräilijöillä (4) hieronnasta ei ollut hyötyä palautumisen kannalta. Voimaharjoittelun jälkeen hieronnalla on saatu lievitettyä (DOMS - delayed onset of muscle soreness) kipua mutta voimien palautumiseen sillä ei ole ollut vaikutusta (5)(6). Harjoittelun jälkeisen lihaskivun lievittämisen lisäksi hieronnan vaikutuksesta on kuitenkin jonkin verran näyttöä myös muissa kiputiloissa (mm. nivelrikko, olkapäiden kivut, niska- ja selkäkipu, syöpään liittyvä kipu, synnytyskipu) (7).

Hoivavaikutuksen sekä muiden psykososiaalisten tekijöiden lisäksi hieronnan kipua lievittävä vaikutus perustuu todennäköisesti useaan eri mekanismiin. Voidaan teoretisoida, että hieronta rentouttaa lihaksia mm. paikallisen venytyksen, hermojen kautta välittyvän tietoisen rentoutumisen sekä hormonaalisten ja aineenvaihdunnallisten muutosten kautta. Tuntoreseptorien aktivoituminen kosketuksen seurauksena saattaa estää selkäytimestä ylös aivoihin menevän kipusignaalin kulkua (ns. porttikontrolliteoria). “Kipuviesti” ei siis pääse aivoihin asti eikä kokemusta kivusta synny vaan tilalla on kokemus kosketuksesta. (8) Toisaalta jo pelkkä toisen ihmisen kosketus aktivoi aivojen opiaattireseptoreita ja lievittää siten kipua (9). Stressin lievittyminen saattaa osaltaan välittyä myös parasympaattisen (ns. lepotila) hermoston aktivoitumisen ja HPA-akselin (hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisen kuorikerros) aktiivisuuden vähentymisen kautta. Hypotalamus toimiikin aivoissamme eräänlaisena informaation kokoajana ja säätelee mm. vireystilaan, ravinnontarpeeseen ja seksuaalisuuteen liittyviä toimintoja. Stressin seurauksena hypotalamus aikaansaa aivolisäkkeen välityksellä mm. stressihormoni kortisolin erityksen lisääntymisen lisämunuaisista. Lyhyellä aikavälillä kortisoli auttaa meitä sopeutumaan ympäristön asettamiin haasteisiin (purkamalla mm. lihaskudosta ja glykogeenivarastoja polttoaineeksi soluille). Jatkuvasti koholla olevat kortisolitasot aiheuttavat kuitenkin haitallisia muutoksia useissa eri elimissä. (10) (11) Keski-ikäisten ihmisten koholla olevat kortisolitasot onkin yhdistetty mm. eräiden aivojen osien pienenemiseen (12). Hieronnan jälkeen mitatut syljen kortisolipitoisuudet ovat olleet pienempiä kuin ennen hierontaa (10). Teoriassa hieronta saattaa siis jossain määrin lievittää stressin haitallisia vaikutuksia.

Kuten muillakin hoidoilla, niin myös hieronnalla voi kuitenkin olla myös haittavaikutuksia. Usein lihakset saattavat olla seuraavina päivinä hieman arat. Jos hieronnan seurauksena niskan ja selän lihakset menevät enemmän jumiin, niin se saattaa aiheuttaa huimausta. (2) Useimmiten hieronnan aiheuttamat haitat ovat kuitenkin suhteellisen hyvänlaatuisia ja nopeasti ohimeneviä.

Onko hieronta sitten siis lääketiedettä? Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin laatimassa alaselkäkivun Käypä Hoito -suosituksessa todetaan, että “terapeuttiseen harjoitteluun ja ohjaukseen yhdistettynä selän hieronta ilmeisesti vähentää kroonista alaselkäkipua ja parantaa toimintakykyä”. Näytön aste kohtalainen. (13) Kyseisen suosituksen laatijat ovat siis päätyneet pitämään hierontaa vähintään kokeilemisen arvoisena hoitomenetelmänä. Omatoimiseen harjoitteluun ja ohjaukseen yhdistettynä kuitenkin. Toisaalta taas esimerkiksi niskakipuisten potilaiden hoidossa hieronnalla ei ole todettu pitkäaikaisvaikuttavuutta. Omatoimisella harjoittelulla sen sijaan on (14). Edellä esitetty tutkimusnäyttö huomioiden myös lääkäri voi kuitenkin hyvällä omalla tunnolla suositella hierontaa osalle kivusta kärsivistä potilaista. Kunhan muistaa muistuttaa, että esim. niska-hartiaseudun kireyksien hoito ei voi pohjata ainoastaan hierontaan. Jos niskat ovat jatkuvasti jumissa, niin on tärkeä pyrkiä ymmärtämään syy tälle. Usein voi olla tarpeen muuttaa/vaihdella työasentoaan sekä vahvistaa ja venyttää niska-hartiaseudun lihaksia. Jos potilas ei vielä tiedä itse miten lihaskireyksiä voi hoitaa niin kannattaa varata aika fysioterapeutille tarkempien ohjeiden saamiseksi. Jos perusasiat ovat kuitenkin jo kunnossa mutta niskat jumittavat edelleen, niin hierojalla käymistä voi harkita.

Oma kokemukseni hieronnan positiivisista vaikutuksista ei siis ole ollut täysin harhainen. Ainoastaan hieman. Jos uisin rahassa ja naapurissa asuisi hyvä hieroja, niin kävisin hänen vastaanotollaan säännöllisesti. Toistaiseksi rahavarat ja aika ovat kuitenkin olleet rajallisia ja seinän takanakin asuu vain insinöörejä. Venyttelyn, putkirullan, tennispallon, joogan ja tietoisuustaitoharjoitteiden kanssa on pärjännyt kuitenkin varsin pitkälle. Varsinkin kun lähellä on ollut hyviä ystäviä joille on päässyt aina välillä purkamaan myös sydäntään. Hieronnasta voi siis olla apua, mutta kannattaa ehdottomasti opetella huoltamaan kehoaan ja mieltään myös itse.

Useimmiten hieronnasta tulee joka tapauksessa hyvä ja rento olo. Hieronta on myös erittäin ekologinen palvelu. Ostamme toiselta ihmiseltä aikaa ja huomiota ilman että kuormitamme ympäristöä. Näin joulun lähestyessä tässä siis yksi oiva lahjaidea myös luontoa ajatellen. Ja eihän hieronnasta tietenkään tarvitse aina maksaa. Läheisten ihmisten hierominen voi mahdollisten positiivisten terveysvaikutusten ohella samalla lujittaa myös ihmissuhteita. Määriteltiin hieronta siis lääketieteeksi taikka ei, niin siitä on lupa nauttia hyvällä omalla tunnolla.

Lähteet:

1. https://fi.wikipedia.org/wiki/Hieronta
2. Brummitt J. The role of massage in sports performance and rehabilitation: current evidence and future direction. N Am J Sports Phys Ther. 2008 Feb;3(1):7-21. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21509135
3. Hoffman MD, Badowski N, Chin J, Stuempfle KJ. A Randomized Controlled Trial of Massage and Pneumatic Compression for Ultramarathon Recovery. J Orthop Sports Phys Ther. 2016 May;46(5):320-6. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27011305
4. Richard NA and Koehle MS. Optimizing recovery to support multi-evening cycling competition performance. Eur J Sport Sci. 2019 Jul;19(6):811-823. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30589619
5. Tiidus PM and Shoemaker JK. Effleurage massage, muscle blood flow and long-term post-exercise strength recovery. Int J Sports Med. 1995 Oct;16(7):478-83. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8550258
6. Moraska A. Sports massage. A comprehensive review. J Sports Med Phys Fitness. 2005 Sep;45(3):370-80. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16230990
7. Miake-Lye IM, Mak S, Lee J, Luger T, Taylor SL, Shanman R, Beroes-Severin JM, Shekelle PG. Massage for Pain: An Evidence Map. J Altern Complement Med. 2019 May;25(5):475-502. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30892910
8. Mancini F, Nash T, Iannetti GD and Haggarda P. Pain relief by touch: A quantitative approach. Pain. 2014 Mar; 155(3): 635–642. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3988987/
9. Case LK, Čeko M, Gracely JL, Richards EA, Olausson H and Bushnell MC. Touch Perception Altered by Chronic Pain and by Opioid Blockade. eNeuro. 2016 Jan-Feb; 3(1): ENEURO.0138-15.2016. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4785385/
10. Moraska A, Pollini RA, Boulanger K, Brooks MZ and Teitlebaum L. Physiological Adjustments to Stress Measures Following Massage Therapy: A Review of the Literature. Evid Based Complement Alternat Med. 2010 Dec; 7(4): 409–418. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2892349/
11. Field T. Massage therapy research review. Complement Ther Clin Pract. 2016 Aug; 24: 19–31. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5564319/
12. Echouffo-Tcheugui JB, Conner SC, Himali JJ, Maillard P, DeCarli CS, Beiser AS, Vasan RS, Seshadri S. Circulating cortisol and cognitive and structural brain measures. The Framingham Heart Study. Neurology. 2018 Nov 20;91(21):e1961-e1970. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30355700
13. https://www.kaypahoito.fi/kht00082
14. Karppinen J, Simula AS, Lausmaa M, Paukkunen M, Laimi K, Arokoski J, Holopainen R. Hyvänlaatuisen niskakivun hoito perusterveydenhuollossa. Suomen lääkärilehti. Finlands läkartidning 74(44):2512-2516.