Uni on meille elintärkeää. Tiede ei kuitenkaan osaa antaa tyhjentävää vastausta kysymykseen miksi nukumme. Tiedetään, että unen aikana erilaiset kudosten paranemiseen liittyvät mekanismit kuitenkin aktivoituvat ja aivoista poistetaan sinne kertyneitä “kuona-aineita” (mm. Alzheimerin taudin syntyyn yhdistettyä beeta-amyloidia). Aivoissa myös hermosolujen väliset yhteydet vahvistuvat ja toisaalta tarpeettomia yhteyksiä karsitaan pois (1). Voisi siis sanoa, että nukkuessa paranemme, puhdistumme ja eheydymme. Tämä sopii varmasti myös monen omakohtaisiin kokemuksiin.
Itse nukun pääsääntöisesti hyvin. Jokin aika sitten minulla oli kuitenkin hieman stressiä ja sen lisäksi sain vielä sukset ristiin erään läheisen ystäväni kanssa. Tämän seurauksena nukuin joitain öitä todella huonosti. Ja olo olli kyllä myös sen mukainen päiväsaikaan. Nyt välit ystäväni kanssa ovat kuitenkin taas kunnossa ja uni on maistunut jälleen hyvin. Lienee tästä syystä myös päivät ovat olleet viime aikoina paljon kauniimpia.
Tilapäiset uniongelmat ovat osa normaalia elämää. Jokainen nukkuu joskus huonosti. Se ei ole vaarallista ja huonosti nukutun yön jälkeen uni maistuukin usein kahta paremmin seuraavana yönä. Joka viides aikuinen kärsii kuitenkin vähintään kolmena yönä viikossa ilmenevästä unettomuudesta. Yleisimpiä syitä tähän ovat erilaiset mielenterveyden häiriöt (etenkin masennus) ja päihteiden käyttö. (1). Kukaan ei tahdo olla väsynyt, keskittymiskyvytön ja muistamaton. Valitettavasti nämä eivät ole kuitenkaan unettomuuden ainoita haittoja vaan lisäksi tapaturma riski kasvaa ja unettomuus lisää mm. sydän- ja verisuonitautien sekä tyypin 2 diabeteksen riskiä (1).
Alkoholi ja muut päihteet tuhoavat siis myös unen. Musta-valkoisen kauniissa maailmassa ratkaisu tähän on helppo; päihteiden käytön lopettaminen. Todellisuudessa ongelmat ovat usein kuitenkin paljon moni syisempiä ja erilaisista riippuvuuksista on vaikea päästä eroon. Keskeistä on kuitenkin ymmärtää, että oma alkoholinkäyttö kannattaa minimoida myös sen takia, että silloin nukkuu paremmin. Ja kun nukkuu paremmin, niin voi paremmin.
Mielenterveyshäiriöt unettomuuden taustalla ovatkin sitten vielä moninaisempi aihe purettavaksi. Masennuksesta kärsii vuoden aikana n. 5% suomalaisista (2). Altistavat tekijät voidaan jakaa biologisiin, psykologisiin ja sosiaalisiin. Biologisista tekijöistä perimämme on asia johon emme voi vaikuttaa. Elintapoihimme sen sijaan voimme. Ruokavalio, liikunta, uni ja päihteet vaikuttavat kaikki aivojemme toimintaan ja sitä kautta myös mielialaamme. Ruokavalio jossa on runsaasti energiaa (eli kaloreita), sokeria, tyydyttynyttä rasvaa, kolesterolia ja alkoholia aiheuttaa elimistössämme tulehdustilan. Mitä suurempi ruokavaliomme tulehdus indeksi (Dietary Inflammatory Index) on sitä todennäköisemmin olemme myös masentuneita (3). Terveellisen ruokavalion ohella myös liikunta on loisto lääke mielialaongelmiin. Keskeisiksi mekanismeiksi on ehdotettu endokannabinoidien ja BDNF:n (brain derived neurotrophic factor) lisääntymistä sekä niiden kautta välittyvää aivojen muovautuvuuden lisääntymistä (4)(5)(6). Ainakin nämä “elämän peruspalikat" (treeni, ravinto, lepo) kannattaa pitää siis järjestyksessä aina kohdusta hautaan saakka jos haluaa olla onnellinen ja nukkua hyvin.
Psykologiset ja sosiaaliset tekijät masennuksen taustalla ovatkin sitten jälleen astetta monimutkaisempi kokonaisuus. Erilaiset ajatus- ja käyttäytymismallimme muovautuvat suureksi osaksi lapsuudessa ja nuoruudessa. Vanhemmilla ja ympäröivällä yhteiskunnalla on siis suuri merkitys siinä minkälaisiksi ihmisiksi kasvamme. Itseään voi kuitenkin muuttaa myös vanhemmalla iällä. Peliä ei siis ole menetetty vaikka olisikin saanut astetta kehnommat kortit käteen syntyessään.
On tärkeä ymmärtää, että onnea ei voi löytää omaisuuden keräämisestä tai kuuluisuuden tavoittelusta. Rahaa täytyy toki olla sen verran, että tulee toimeen ja mielellään myös hieman säästössä “pahan päivän varalle”. On myös toivottavaa, että ainakin osa ihmisistä ympärillämme arvostaa meitä. Silloin on helpompi olla. Tärkeintä kuitenkin on se, että arvostaa ja kunnioittaa itse itseään. On siis elettävä niin, että näin voi tehdä. Istuttava alas ja mietittävä mitä asioita arvostaa ja mikä elämässä on tärkeää. Kun on selvillä omista arvoistaan niin sitten on myös elettävä niiden mukaan. On siis tärkeää, että elämme suoraselkäisesti. Olemme ystävällisiä, avoimia ja rehellisiä itseämme ja muita kohtaan. Harjoitamme anteliaisuutta. Ahkeroimme silloin kun siihen on tarve. Teemme siis myös jotain yleishyödyllistä työtä joka hyödyttää meitä kaikkia (sai siitä sitten palkkaa tai ei). Olemme päättäväisiä (näin mieleen ei jää turhia “ajatusenergiaa” tuhlaavia ajatuksia pyörimään) ja muistamme olla kiitollisia kaikesta siitä mikä on hyvin jo tässä ja nyt.
Noudattamalla edellä mainittuja eettisiä periaatteita meidän on helpompaa olla sinut itsemme kanssa. Tiedämme, että olemme hyviä tyyppejä. Tällöin myös nukumme paremmin. Kuten sanonta kuuluu, niin "puhdas omatunto on paras tyyny". Tärkeää on tietenkin olla rehellinen itselleen kaikessa suhteessa ja tarkastella omaa toimintaansa säännöllisesti. Mielellään päivittäin. Tästä(kin) syystä erilaiset mindfulness- ja meditaatioharjoitteet ovat hyvin suositeltavia (lähes kaikille). Istuessaan hiljaa paikoillaan ei voi olla huomaamatta mitä ajatuksia mielessä pyörii. Ja usein jo tämän huomioimisen seurauksena mieli myös rauhoittuu ihan itsellään.
Mielenrauhaamme vaikuttavat myös suhteemme muihin ihmisiin. Etenkin perheenjäseniimme ja läheisiin ihmisiin. Toisia ihmisiä emme voi muuttaa. Itseämme voimme. Toimimalla aina hyväntahtoisesti ja pyrkimällä totuuteen voimme kuitenkin säilyttää itsekunnioituksemme tilanteessa kuin tilanteessa. Samalla näytämme esimerkkiä myös muille.
Jos haluaa siis nukkua yönsä hyvin, niin kannattaa elää terveellisesti (treeni, ravinto ja lepo) ja suoraselkäisesti. Ja muistaa rakastaa. Näin elämä on kaikin puolin parempaa.
Lähteet:
- https://thl.fi/en/web/elintavat-ja-ravitsemus/uni
- https://www.kaypahoito.fi/hoi50023
- Fond et al. Improving diet for psychiatric patients : High potential benefits and evidence for safety. J Affect Disord. 2019 Nov 14. pii: S0165-0327(19)31770-7. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/31757621
- Walsh. Lifestyle and Mental Health. American Psychologist, Vol 66(7), Oct 2011, 579-592. https://www.apa.org/pubs/journals/releases/amp-66-7-579.pdf
- Daley et al. Exercise to treat depression. BMJ. 2012 Jun 6;344:e3181. https://www.researchgate.net/publication/225276062_Exercise_to_treat_depression
- Heyman et al. Intense exercise increases circulating endocannabinoid and BDNF levels in humans--possible implications for reward and depression. Psychoneuroendocrinology. 2012 Jun;37(6):844-51. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22029953
