Hyvä ystäväni kuoli yllättäen viime viikolla. Hän oli suunnilleen samanikäinen kuin minä itse.
Tiedän, että ihmiset kuolevat. Tiedän, että olen itsekin ihminen ja tulen siis kuolemaan. Haluaisin kovasti ajatella, että olen hyväksynyt oman kuolevaisuuteni. Läheisen ihmisen kuolema kuitenkin pysäytti.
Tuntuu normaalilta, että tuntemattomia ihmisiä kuolee; ”Totta kai ihmiset kuolevat. Sehän kuuluu elämään.” Kun läheinen kuolee, niin se ei tunnu normaalilta. Se tuntuu surulliselta. Epäreilulta. Ei näin kuulunut käydä. Suomalainen mies elää keskimäärin lähes kahdeksankymppiseksi ja naiset vielä viitisen vuotta vanhemmiksi. Kolmekymppisillä ihmisillähän on siis vielä noin viisikymmentä vuotta elämää edessä. Right?
On viisasta tehdä suunnitelmia ja ennakoida tulevaa. Samaan aikaan on kuitenkin vähintään yhtä viisasta pitää mielessä, että kaikki saattaa päättyä jo ennen kuin suunnitelmia on ennätetty toteuttaa. Mitä varmuutta meillä itse asiassa on elämän jatkumisesta tätä hetkeä pidemmälle? Juuri nyt voin tuntea kuinka ilma virtaa keuhkoihini ja sydämeni hakkaa rintakehän takana. Olen elossa. Näin on jatkunut jo lähes 29 vuoden ajan. Kuten läheisen ihmisen menetys muistutti, niin se ei kuitenkaan tarkoita, että näin tulisi jatkumaan loputtomiin.
Elämä on hauras ja saattaa päättyä koska tahansa. Nyt olemme kuitenkin elossa. Eletään siis viisaasti ja ollaan läsnä kun se vielä on mahdollista.
“Remembering that I’ll be dead soon is the most important tool I’ve ever encountered to help me make the big choices in life. Because almost everything — all external expectations, all pride, all fear of embarrassment or failure – these things just fall away in the face of death, leaving only what is truly important. Remembering that you are going to die is the best way I know to avoid the trap of thinking you have something to lose. You are already naked. There is no reason not to follow your heart…
No one wants to die. Even people who want to go to heaven don’t want to die to get there. And yet death is the destination we all share. No one has ever escaped it. And that is as it should be, because Death is very likely the single best invention of Life. It is Life’s change agent. It clears out the old to make way for the new. Right now the new is you, but someday not too long from now, you will gradually become the old and be cleared away. Sorry to be so dramatic, but it is quite true.
Your time is limited, so don’t waste it living someone else’s life. Don’t be trapped by dogma — which is living with the results of other people’s thinking. Don’t let the noise of others’ opinions drown out your own inner voice. And most important, have the courage to follow your heart and intuition. They somehow already know what you truly want to become. Everything else is secondary.”
No one wants to die. Even people who want to go to heaven don’t want to die to get there. And yet death is the destination we all share. No one has ever escaped it. And that is as it should be, because Death is very likely the single best invention of Life. It is Life’s change agent. It clears out the old to make way for the new. Right now the new is you, but someday not too long from now, you will gradually become the old and be cleared away. Sorry to be so dramatic, but it is quite true.
Your time is limited, so don’t waste it living someone else’s life. Don’t be trapped by dogma — which is living with the results of other people’s thinking. Don’t let the noise of others’ opinions drown out your own inner voice. And most important, have the courage to follow your heart and intuition. They somehow already know what you truly want to become. Everything else is secondary.”
.JPG)
