Eettisistä ja ei-niin-eettisistä rahastoista

Pankit markkinoivat eettisiä rahastoja vastuullisina sijoituskohteina. Esitteissä kerrotaan miten yhtiöt on valittu mm. vastuullisuuden, kestävän kehityksen ja eettisyyden perusteella. Tarkempi perehtyminen kuitenkin paljastaa, että kyseisten sanojen taakse piiloutuu kaikenlaisia.

Omat säästöni olivat vuosia DanskeBankin Kestävä Arvo Osake K rahastossa (1), jossa “Varat sijoitetaan kestävän kehityksen periaatteita noudattavien yhtiöiden osakkeisiin… Rahasto ei sijoita yhtiöihin, joiden pääasiallinen toimiala on alkoholi-, tupakka-, uhkapeli-, porno- tai aseteollisuus.” Hälytyskellojen olisi kai pitänyt soida tuon pääasiallinen termin kohdalla. Ainakin yksi rahaston yhtiöistä, TE Connectivity, valmistaa ja markkinoi tuotteitaan myös aseteollisuuden käyttöön (2). Pyynnöstäni pankki välitti huoleni asiasta myös rahaston varainhoitajalle Generation Investment Managementille (IM). Rahastoyhtiö perusteli TE Connectivityn mukanaoloa mm. sillä, että “yhtiö tekee myös niin paljon hyvää, esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumiseksi, että se ylittää aseteollisuus osuuden haitat”.

Ihmisten hyvinvointia uhkaavista asioista (esim. ydinaseet ja laiton huumekauppa) tulee pyrkiä aktiivisesti eroon. Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu on äärimmäisen tärkeää mutta se ei todellisuudessa ole millään tavalla sidottuna aseteollisuuteen. TE Connectivity voisi siis jatkaa muuta toimintaansa ja luopua yhteistyöstä aseteollisuuden kanssa. Samoin Generation IM voisi lopettaa sijoittamisen kyseiseen yhtiöön. Näin ne eivät kuitenkaan ole tehneet.

Kyseinen ongelma koskee yhtälailla myös muita pankkeja ja sijoitustoimintaa harjoittavia yhtiöitä. Nordnetin eettisestä indeksirahastosta löytyvät mm tupakkayhtiöt British American Tobacco (3) ja Philip Morris International (4) sekä useampia oluen valmistajia (5). Ei ole myöskään montaa vuotta siitä kun mm. Nordean ja eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ydinaseisiin kohdistuneista sijoituksista nousi kohu (6). Ase-, alkoholi- ja tupakkateollisuuden lisäksi mm. McDonald´s, General Mills, Kellogg, CocaCola, PepsiCO, Nestle sekä muita roskaruoan valmistajia on päässyt Nordnetin vastuullisten osakkeiden listalle. McDonaldsin “hiiliriski” tuskin on pieni jos sen hampurilaisia varten teurastetaan miljoonia nautoja vuosittain (7). Ehkäpä eettisten rahastojen esitteissä olisi hyvä mainita myös, että epäterveelliset ruoat aiheuttavat vuosittain noin 11 miljoonan ihmisen ennenaikaisen kuoleman (8).

ESG (environmental, social and governance) pisteytyksillä pyritään arvioimaan yhtiöiden vastuullisuutta. Pisteytyksiä laadittaessa otetaan huomioon ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen sekä hyvään hallintotapaan liittyviä asioita. Kuulostaa hyvältä. Kuten myös ylläolevista esimerkeistä kuitenkin käy ilmi, niin valitettavasti pisteyttämiseen liittyy omat ongelmansa. Esimerkiksi edellä mainittu aseiden osia valmistava TE Connectivity saa useista ESG mittareista korkeat pisteet. Herää siis huoli siitä, että kyseisiä pisteytyksiä käytetään paikoitellen vain yritysten julkisivun kiillottamiseen ja eräänlaisena markkinointikikkana (9). Uskon kuitenkin, että näiden asioiden parissa työskentelee myös paljon ihmisiä jotka pyrkivät oikeasti luomaan toimivan pisteytys- ja valvontajärjestelmän. Tätä ensiarvoisen tärkeää työtä kuitenkin selvästi riittää vielä.

Jos yhtiöiden tärkeimpänä tehtävänä nähdään voiton tuottaminen osakkeenomistajille, niin ajaudutaan helposti epäeettisiin ratkaisuihin. Yhteiskuntamme kaipaisikin laajempaa arvoreformia. Useimmat meistä allekirjoittavat sen, että mm. toisten elävien olentojen hyvinvointi, yhteisöllisyys, myötätunto, mielenrauha, ja kestävä kehitys ovat tärkeitä asioita. Seuraava askel olisi se, että näistä tulisi myös yhteiskunnan toimintaa ohjaavia moraalisia normeja. Sääntöjä joista ei tule poiketa. Tällaisten arvojen pohjalta tehdyt valinnat ohjaisivat yritysten toimintaa aidosti kestävään ja eettiseen suuntaan. Sitä kohti ponnistellessa.

"Act as if what you do makes a difference. It does."

-William James

Viitteet:

1. https://www.danskeinvest.fi/w/show_funds.product?p_nId=1432&p_nFundgroup=59&p_nFund=2454
2. https://www.te.com/usa-en/industries/defense-military.html
3. https://www.nordnet.fi/markkinakatsaus/etf-listat/16128760-spdr-sp-uk
4. https://www.nordnet.fi/markkinakatsaus/etf-listat/17135348-i-shares-msci-world
5. https://www.nordnet.fi/markkinakatsaus/etf-listat/16128340-i-shares-stoxx-europe
6. https://yle.fi/uutiset/3-6073184
7. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001733604.html
8. https://eatforum.org/content/uploads/2019/01/EAT-Lancet_Commission_Summary_Report.pdf
9. https://voima.fi/arkisto-voima/httpwww-voima-ficontentviewfull656/?cn-reloaded=1

Ravintotekijätaulukko ja linkkejä

Tässä linkit (yläpuolella näkyvään) uutenavuotena Kainuun Sanomissa ilmestyvään ilmoitukseen.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Aallonpituuksia: https://aallonpituuksia.blogspot.com

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Physicians Association for Nutrition: https://pan-int.org/about/ 

Health Care Without Harm: https://noharm.org/

True Health Initiative: https://www.truehealthinitiative.org/

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

YouTube -linkit: 

Fat, Sugar and Animal Protein: https://youtu.be/lfzRkHDLfHo

Making Heart Attacks History  https://www.youtube.com/watch?v=EqKNfyUPzoU

Optimize Your Microbiome: https://youtu.be/EABZqi3HtRM

Why nutrition seems sooo confusing: https://youtu.be/QMAK_-gOwzI

Scientist fact-checks The Game Changers Documentary https://www.youtube.com/watch?v=QB0aieRNJs0&t=43s

Flu Factories: https://youtu.be/oLGEhHML_1M

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kirjavinkki: 

Kuinka Elää Kuolematta: https://www.adlibris.com/fi/kirja/kuinka-elaa-kuolematta-9789522608864  

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Ravintoaineiden ja -tekijöiden saantisuositukset: 

WHO 2007 Raportin nimi: Protein and Amino Acid Requirements in Human Nutrition  https://apps.who.int/iris/handle/10665/43411

How much calcium do you really need? 11.9.2019: https://www.health.harvard.edu/staying-healthy/how-much-calcium-do-you-really-need

Human Vitamin and Mineral Requirements: http://www.fao.org/3/a-y2809e.pdf  

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuositukset 2014: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/ravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Ravintotekijäpitoisuudet:   

Popparit: https://fdc.nal.usda.gov/fdc-app.html#/food-details/1101363/nutrients

Ravintohiivahiutaleet: Foodin tuotepakkaus (26.10.20 pakatusta erästä) + Food Data Central:  https://fdc.nal.usda.gov/fdc-app.html#/food-details/719244/nutrients

Fineli -elintarvikkeiden koostumustietokanta, Fineli.fi.  © THL 2020 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Fineli (CC-BY 4.0).

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Hyvää uutta vuotta kaikille! =)

Terveellisemmät piparkakut

Useat meistä tykkäävät herkutella jouluna perinteisillä jouluruoilla. Ne maistuvat hyviltä ja herättävät lämpimiä lapsuusmuistoja. Monien ruokien reseptit sisältävät kuitenkin runsaasti mm. voita, kermaa, sokeria, vehnäjauhoja ja suolaa. Esimerkiksi valmistaikinoissa ja leivontamargariineissa on myös transrasvoja. Monet ehkä ajattelevat, että ilman näitä ainesosia ei voi tehdä oikeasti hyvältä maistuvaa ruokaa. Mahtaako se pitää paikkansa?

Kokemus ruoan herkullisuudesta syntyy aivoissamme. Ruoan maun, hajun, koostumuksen ja ulkonäön lisäksi siihen vaikuttavat myös mm. muistot odotukset siitä miltä se maistuu. Luonnollisesti myös mielialalla, vireystilalla sekä elimistön energiatasapainolla on merkitystä asian kannalta. Pitkän lenkin jälkeen hyvien ystävien seurassa nälkäisenä syöty porkkana voi olla taivaan lahja. Toisaalta kylläisenä ja hyvin ravittuina mikään ruoka ei maistu herkulliselta. Keho ja mieli siis säätelevät ruokahaluamme kuten järkevää onkin.

Kulinarististä nautintoa voikin saada myös terveellisistä ainesosista koostetuilla jouluherkuilla. Esimerkiksi pähkinöistä, taateleista ja kaurasta saa taiottua todella herkullisia piparkakkuja. Pähkinöiden ja kauran hyvät rasvat hellivät makunystyröiden lisäksi myös sydäntä. Myös niiden aminohappokoostumukset täydentävät hyvin toisiaan. Taatelien sisältämän sokerin ansiosta piparit maistuvat makealle. Sokerin lisäksi niissä on kuitenkin myös kuituja, vitamiineja, kaliumia ja hieman rautaa. Toisin kuin ruokosokerissa siis. Mausteiden ansiosta piparkakut saavat perinteisen jouluisen makunsa. Kaikki ainesosat ovat täysin kasvisperäisiä eli myös luonto ja eläimet kiittävät.

Terveellisemmät piparkakut

Ainesosat:

1 dl pekaanipähkinöitä ja/tai cashewpähkinöitä

3/4 dl tuoreita taateleita (6-7 kpl)

4 rkl kaurahiutaleita
1 tl kardemummaa
2 tl kanelia
1/4tl neilikkaa

1/4tl inkivääriä

Laita ainekset tehosekoittimeen. Aja tasaiseksi massaksi. Pyörittele käsissä pieniksi palloiksi. Halutessasi voit myös kaulia levyksi ja muotoilla siitä esimerkiksi perinteisen piparin näköisiä sydämiä. Valmista rauhassa ja rakkaudella. Säilytä jääkaapissa ja nauti yhdessä läheistesi kanssa.

Ravintosisältä per 100g:

Energiaa  2230kJ/528kcal

Rasvaa 41.5g, josta tyydyttynyttä rasvaa 3.7g

Hiilihydraatteja 29.3g, josta sokereita 18.9g

Kuitua 9.7g

Proteiinia 8.4g

Suolaa 0.01g

Joulupukin eineksistä

Joulupukki ahertaa jotta kaikilla maailman lapsilla olisi hyvä olla. Hän lienee maailman hyväsydämisin ihminen. Mutta mahtaako pukki itse voida hyvin? Katukuvassa näkyvien mainosten perusteella kiloja on ainakin päässyt kertymään. Mahtaako pukki liikkua tarpeeksi? Entä ruokavalio? Kolamainosten perusteella pukki juo ainakin sokerisia juomia. Pahoin pelkään, että myös muita prosessoituja ruokia saattaa kuulua pukin ruokavalioon. Entä liha ja muut eläinperäiset tuotteet? Syököhän pukki niitä?

Yli 30 -vuotiaista suomalaisista miehistä 72% ja naisista 63% on joulupukin tavoin vähintään ylipainoisia. On hyvin mahdollista, että pukilla on myös rasvamaksa. Aivan kuten neljäsosalla muistakin suomalaisista. Suurin osa tapauksista selittyy ei-alkoholiperäisillä tekijöillä. Etenkin tyydyttyneellä rasvalla ja sokerilla. Sisäelinten rasvoittumisen ohella tyydyttynyt rasva ja sokeri lisäävät myös ns hiljaista tulehdusta elimistössä. Tämä puolestaan altistaa lukuisille sairauksille kuten sydän- ja verisuonitaudeille, syöville, muistisairauksille, mielenterveyshäiriöille sekä tuki- ja liikuntaelimistön ongelmille. Pienellä ruokavalion siistimisellä pukki saattaisikin voida paljon paremmin.

Mitä pukin sitten kannattaisi tehdä? Kaikki tietävät, että sokeria ja muita ravinneköyhiä hiilihydraatteja, tyydyttynyttä rasvaa, trans-rasvoja sekä suolaa kannattaa vältellä. Nämä on suhteellisen helppoa jättää pois jos laittaa ruokansa itse. Sen sijaan pika- ja valmisruokiin niitä “piilotetaan” suuriakin määriä. Ensimmäinen askel olisikin siis, että pukki vaihtaisi einekset ja muut valmissapuskat kotiruokaan. Ehkäpä tontut ja joulumuori voisivat auttaa ruoanlaitossa jos pukilla itsellään on kova kiire? Alkoholista tuskin tarvitsee mainita. Sitä pukki tuskin käyttää. Eihän lentävien porojen vetämään rekeenkään sovi istahtaa päihtyneenä. Sen kieltää jo ilmailulakikin.

Kasvisten määrään ja laatuun olisi myös tärkeää kiinnittää huomiota. Samoin siihen sisältääkö ruokavalio lihaa, maitotaloustuotteita tai kananmunia. Kasvissyöjäksi ryhtymällä pukki voisi herkutella kuitupitoisella ja ravinteikkaalla ruoalla paljon huolettomammin ilman, että tarvitsee pelätä lihomista. Ravinnon kuidun ansiosta tulemme kylläisiksi nopeammin ja myös hyvien suolistobakteerien osuus lisääntyy. Suolistobakteerit puolestaan kiittävät valmistamalla tulehdusta lievittäviä aineita ja kehon tulehdustilan hellittäessä useiden sairauksien riski pienenee. Runsaskuituinen monipuolinen kasviruoka on myös tyypin 2 diabeteksen estossa ja hoidossa todettu tehokkaaksi (täysin päinvastoin siis kuin esimerkiksi pukin suosimat kolajuomat). Kasviperäiset proteiininlähteet (kuten palkokasvit, täysjyvävilja, pähkinät ja siemenet) parantavat automaattisesti myös ravinnon rasvojen laatua eläinperäisiin tuotteisiin (esim. liha, maitotuotteet, kananmunat) verrattuna. Kasvisperäisessä ruoassa ei ole myöskään juuri lainkaan kolesterolia. Lisäksi lihatuotteiden poisjättäminen pienentäisi myös pukin syöpäriskiä. 

Mahtaakohan pukki olla tästä kaikesta jo tietoinen? Ehkäpä hänelle voisi vinkata asiasta. Ainakin viimeistään sitten kun lahjat on jaettu. Ennen en taida uskaltaa ettei pukki vahingossa käsitä väärin ja ajattele, että moralisoin hänen valintojaan. Näin en tietenkään tarkoita tehdä. Arvostan pukkia kovin. Toivon myös sydämestäni, että pukki itse voi hyvin ja tuo jouluiloa meille kaikille vielä mahdollisimman pitkään.

Rauhallista joulunaikaa - kaikille eläville olennoille

 

Tiesitkö, että Suomessa on yli miljoona sikaa? (1)

Postauksen alussa oleva kuva ilmestyy jouluna myös Kainuun Sanomissa.

Alla linkit joista pääsee katsomaan ja kuuntelemaan kyseiset videot =)

Pienen possun joululaulu

https://www.youtube.com/watch?v=QdkK5BjnCtY

Äänetön huuto - kuka kuulisi teuraseläimiä?

https://areena.yle.fi/1-50318088

Kainuun Eläinsuojeluyhdistys

Annetaan joulurauha myös eläimille

Animalia

Tartu haasteeseen!

Vegaanihaaste

Rauhallista joulunaikaa kaikille!

Viitteet:

(1) https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1270856

Kasvis-kaurapaistos - Kuninkaiden ruoka

Viime viikon vegeteemaan liittyen haluan (laajamittaisesta kansainvälisestä vastustuksesta huolimatta) esitellä vielä “Juhan kasvis-kaurapaistoksen” -reseptin. Kyseessä on herkullinen ja terveellinen ruokalaji joka taipuu moneen muotoon pienillä viilauksilla. Tällä kertaa kikherneet ovat päässeet kauran kaveriksi. Halutessasi voit kuitenkin korvata herneet myös esimerkiksi pavuilla, tofulla, soijasuikaleilla, soija- tai härkäpapurouheella. Vain mielikuvitus asettaa rajat. Kyseiset herkkuruoat saattavat jonkun mielestä muistuttaa tavallista aamupuuroa mutta todellisuudessa kyseessä on hienostunut suomalainen perinneruoka joka on saanut vaikutteita muinaisen Itä-Aasian agrikulttuurista. Tämä perinneruoka eri variaatioineen on todistetusti pitänyt ainakin yhden suomalaisen miehen terveenä ja hengissä jo useamman vuosikymmenen ajan.

Kikherne-kaurapaistos (1 annos):

-50g kikherneitä

-2dl kauraa

-2-3 isoa tomaattia

-2-3 valkosipulinkynttä

-kourallinen (saksan)pähkinöitä

Liota kuivattuja kikherneitä huoneenlämpöisessä vedessä 8-12h tuntia. Huuhtele liotetut kikherneet ja keitä niitä uudessa raikkaassa vedessä 1-2h. Jos herneitä on liottanut pitkään, niin lyhyempi keittoaika riittää. Keittämisen aikana muodostuvan vaahdon voi kauhoa kauhalla tai lusikalla pois.

Pilko tomaatit ja kuoritut valkosipulinkynnet pieniksi paloiksi erilliselle lautaselle.

Keitä kaurahiutaleet kattilassa tai mikrossa (kaurapuuroa muistuttavaksi seokseksi). Lisää kourallinen (saksan)pähkinöitä, 1,5dl kypsiä kikherneitä sekä pilkotut tomaatit ja valkosipulinkynnet kauran sekaan. Sekoita ainekset keskenään. Koristele halutessasi esimerkiksi tuoreella persiljalla tai basilikalla. Anna hieman jäähtyä. Maista ja ihastu ;)

Yhden annoksen ravintosisältö:

8g rasvaa, josta tyydyttynyttä rasvaa <1 g,

70g hiilihydraatteja, josta sokereita 8g,

16g kuitua,

25g proteiinia,

<0.05g suolaa

Kuva kukista otettu itse

Ruokakuvien alkuperä - Suomalaisten perinneruokien kansallisarkisto

Vegeilystä voimaa

Suomalaiset syövät lihaa enemmän kuin koskaan aiemmin, keskimäärin noin 80 kiloa vuodessa (1). Tämän vuoksi Suomessa tapetaan vuosittain vajaa 300 000 nautaa (2), yli 2 miljoonaa sikaa (3) ja yli 76 miljoonaa broileria (4). Ilmiölle on vaikea löytää järkeviä syitä. Ymmärrettäviä syitä siis kyllä mutta ei järkeviä. Jos asiaa tarkastelee yhtään lähemmin, niin eläinperäisen ruoan tuotannosta olisikin syytä pyrkiä eroon.

Elämän merkityksellisyys, ja sitä kautta myös onnellisuus, syntyvät siitä, että tekee asioita joilla on merkitystä. Asioita jotka kokee tärkeiksi. Sekä järjellä, että tunteella. Ilman tunnetta asioiden merkityksellisyydestä ihminen on taipuvainen masentumaan. Maallisessa nyky-yhteiskunnassamme masennus ja muut mielenterveyshäiriöt ovatkin valitettavan yleisiä (5).

Itse koen, että elämälläni on merkitystä. Koen myös olevani onnellinen. Näiden kannalta hyvin keskeistä on ollut oivaltaa rakkauden ja myötätunnon merkitys. Niiden itseisarvo. Elämän, elävien olentojen, mittaamaton arvo. Oman näkemykseni mukaan elämää ylläpitäviä asioita tulisikin vaalia kaikin mahdollisin keinoin. Tähdätä siihen, että kaikilla elävillä olennoilla on hyvä olla.

Valitettavasti osa ihmisen toiminnasta on kuitenkin haitallista toisia ihmisiä, eläimiä ja luontoa ajatellen. Isolta osin tämä johtuu ymmärtämättömyydestä. Ihmiset eivät ymmärrä itseään eivätkä toisiaan. Ei ymmärretä miten haitallisia välinpitämättömyys, ahneus ja viha voivat olla sekä itselleen, että muille. Näistä mielen ominaisuuksia tulisikin pyrkiä eroon. Me kaikki tavoittelemme onnellisuutta ja hyvää oloa. Nämä ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Hyvän olon voi saada monestakin asiasta. Osa näistä tukee kestävän onnen saavuttamista ja osa on suorastaan haitallisia. Esimerkiksi monista päihteistä tulee hyvä olo hetkeksi. Tämä kuitenkin harvemmin johtaa pitkäkestoiseen hyvinvointiin. Samaan tapaan ruoasta saatu nautinto tuntuu hetken hyvältä. Pian maku kuitenkin haihtuu suusta ja tilalla on vain muisto. Ravitsemustilastaan huolehtiminen voi johtaa onnellisuuden lisääntymiseen kuitenkin myös pidemmällä aikavälillä. Terveellinen ja ravitseva ruoka antaa meille energiaa merkityksellisten asioiden tekemiseen. Esimerkiksi itsestään ja toisista elävistä olennoista huolehtimiseen. Rakastamiseen.

Jos elämän arvon näkee mittaamattoman suurena, niin toisten elävien olentojen tappamista ja vahingoittamista tulee välttää. Ihmisoikeudet ovat laajalti hyväksyttyjä. Mikään absoluuttinen totuus ne eivät kuitenkaan ole. Ainoastaan sopimus. Sopimus joka pohjaa monien ihmisten yhteiseen moraaliin / ymmärrykseen ihmiselämän arvosta. Toisaalta tämä yhteinen sopimus on myös petollisen helppoa unohtaa silloin kun itsellä on paha olla. Samoin jos kärsivät ihmiset ovat toisella puolella maapalloa. Poissa silmistä, poissa mielestä. Lapsityövoimalla tuotetut tavarat ovat kivoja, niin kauan kun niiden alkuperää ei tiedosta. Samaan tapaan myös eläinten kurjat elinolot ja teurastaminen voivat olla ok niin kauan kuin niitä ei näe. Naudat jonottamassa teurastamolla tai 100000 broileria pimeässä ahtaassa haisevassa hallissa eivät ole asioita jota moni miettii kaupan lihatiskillä. Ikävät asiat ovat piilossa. Saarioisten pakettiin kirjatut korulauseet vapaista kanoista ja vastuullisuudesta ovat paljon mukavampia mielikuvia.

Ajatteli syödessään mitä tahansa, niin tuotantoeläimet kärsivät. Ja kuolevat. Yksikään elävä olento ei haluaisi kärsiä. Eikä kuolla. Eläinten kärsimyksen lisäksi eläinperäisen ruoan tuotanto kuormittaa ympäristöä ja edistää ilmastonmuutosta. Sen tuotanto aiheuttaakin moninkertaiset hiilidioksidipäästöt kasviperäisen ruoan tuotantoon nähden. Joidenkin arvioiden mukaan jopa puolet kaikista ihmisen tuottamista hiilidioksidipäästöistä johtuu eläinperäisen ruoan tuotannosta (6). Jo pelkästään eläinten ravinnon tuottaminen vie arvokasta viljely pinta-alaa, edistää metsien hakkuita ja kiihdyttää siten maaperän eroosiota monilla alueilla. Myös lannoitteet ja torjunta-aineet ovat ongelma. (6)(7)

Mitä asioille voi tehdä? Yhteiskunnallisia toimia tarvitaan monella tasolla (mm. koulutus, eläinperäisten tuotteiden tukien lopettaminen, haittaverot, joukkoruokailuiden suunnittelu). Yksilötasolla jokainen voi itse päättää mitä syö. Yksinkertaisin tapa vaikuttaa omilla valinnoillaan on lopettaa eläinperäisten tuotteiden ostaminen. Jos eläinperäisiä tuotteita ei ostettaisi, niin niitä ei myöskään tuotettaisi. Tällöin eläimet eivät joutuisi kärsimään ja kuolemaan ihmisten takia. Ilmaston lämpeneminen hidastuisi ja maapallo säilyisi elinkelpoisena myös tuleville sukupolville. Ihmiset pärjäävät mainiosti täysin kasviperäisellä ruoalla. Itse asiassa useimmiten jopa paremmin kuin eläinperäisellä. Vegaaninen ruokavalio onkin useissa tutkimuksissa todettu terveellisemmäksi kuin muut vertailuruokavaliot (8)(9)(10). Kasvikunnan tuotteet eivät sisällä B12-vitamiinia. Sitä tulee siis ottaa ravintolisänä. Kaiken muun, ja enemmän, saa kuitenkin kasviperäisestä ravinnosta. Eri ruokavalioiden terveysvaikutuksia vertailevassa tutkimuksessa todettiin, että vegaanien veressä ja virtsassa on moninkertainen määrä antioksidantteja ja vitamiineja kuin sekaruokaa syövillä ihmisillä. Myös terveellisten omega-3 rasvahappojen pitoisuudet olivat vegaaneilla korkeammat ja haitallisten tyydyttyneiden rasvojen pitoisuudet matalammat.(11) Lihaan, maitoon, kananmuniin ja muihin eläinperäisiin tuotteisiin verrattuna vegesafka vie siis voiton terveellisyydessään. Erilaisten suojaravinteiden lisäksi myös suoliston terveyden ja painonhallinnan kannalta tärkeää kuitua tulee luonnostaan enemmän kuin eläinperäisistä tuotteista. Ja toisin kuin välillä annetaan ymmärtää, niin myöskään (urheilijoiden) proteiinin saanti ei muodosta ongelmaa. Eri kasviproteiineja yhdistelemällä saa aikaiseksi aminohappokoostumuksen joka voi olla jopa parempi kuin lihassa (12). Sama pätee kalsiumin kohdalla. Vegaanisesta ruosta saa sitä tarpeeksi. Esimerkiksi vihreissä kasviksissa, pavuissa, kaaleissa, pähkinöissä (erityisesti manteleissa), siemenissä ja kuivatuissa hedelmissä (erityisesti viikunassa) on runsaasti kalsiumia (13). Nämä ruoat eivät myöskään sisällä suuria määriä luustolle haitallista fosforia (toisin kuin maitotuotteet) (14).

Vegaaninen ruokavalio näyttäytyy itselleni ehdottomasti viisaimpana vaihtoehtona eettisyyden, ekologisuuden sekä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Nykyinen ruoantuotanto ei ole kestävällä pohjalla. Maapallo ei kestä. Tulevien sukupolvien tulevaisuus on uhattuna. Samoin kuin lukemattomien eläinten henki ja hyvinvointi. Jo nyt. Joka päivä. Eläintilojen ja teurastamoiden vertaaminen keskitysleireihin ei ole kaukaa haettu mielikuva (15)(16). Eläinperäisten tuotteiden käytön on loputtava. Jokainen voi vaikuttaa tähän omilla valinnoillaan. Sillä mitä ostaa kaupasta. Tai ravintolasta. Vaihtamalla vegaaniseen ruokavalioon saa hyvän omantunnon ja paremman terveyden.

“Kaikki vapisevat kohdatessaan väkivaltaa, kaikki rakastavat elämää. Asettamalla toiset vertaisekseen, kenenkään ei pitäisi tappaa tai saada toista tappamaan.”

-Dhammapada mietelausekokoelmasta

Viitteet:

(1) https://yle.fi/uutiset/3-10915222

(2) https://oikeuttaelaimille.fi/tuotantoelaimet/nauta-tuotantoelaimena

(3) https://www.elaintieto.fi/sika/sika-tuotantoelaimena/

(4) https://oikeuttaelaimille.fi/tuotantoelaimet/broilerin-tuotanto

(5) https://mieli.fi/fi/masennus-suurelta-osin-ehkäistävissä

(6) https://www.viite.fi/2019/08/13/kotimaisen-lihantuotannon-ekologisuus-on-pelkka-myytti/

(7) https://wwf.fi/ruokaopas/syo-ymparistoystavallisesti/

(8) Dinu et al. Vegetarian, vegan diets and multiple health outcomes: A systematic review with meta-analysis of observational studies. Crit Rev Food Sci Nutr. 2017 Nov 22;57(17):3640-3649. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26853923/

(9) Shah et al. Anti-Inflammatory Effects of a Vegan Diet Versus the American Heart Association-Recommended Diet in Coronary Artery Disease Trial.  J Am Heart Assoc. 2018 Dec 4;7(23):e011367. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6405545/

(10) Glick-Bauer et al. The health advantage of a vegan diet: exploring the gut microbiota connection. Nutrients. 2014 Oct 31;6(11):4822-38. doi: 10.3390/nu6114822. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4245565/

(11) Miles et al. Plasma, Urine, and Adipose Tissue Biomarkers of Dietary Intake Differ Between Vegetarian and Non-Vegetarian Diet Groups in the Adventist Health Study-2. J Nutr. 2019 Apr 1;149(4):667-675. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6461718/

(12) Rogerson. Vegan diets: practical advice for athletes and exercisers. J Int Soc Sports Nutr. 2017; 14:36. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5598028/

(13) https://www.vegaaniravitsemus.fi/kalsium-ja-luusto2

(14) https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/runsaasta-fosforin-saannista-on-haittaa-suomalaisnaisille/

(15) https://oikeuttaelaimille.fi/ruotsissa-kohu-kanojen-kohtelusta

(16) https://oikeuttaelaimille.fi/tuotantoelaimet/sian-elämä   

Eläinkuvien alkuperä - Oikeutta eläimille

Muut kuvat otettu itse