Ihmiset ovat osanneet valmistaa päihdyttävää etanolia (CH3CH2OH) eli etyylialkoholia (eli puhekielessä alkoholia) jo vuosituhansien ajan. Useissa maissa alkoholinkäyttö on laillista ja sosiaalisesti hyväksyttyä. Alkoholi vaikuttaa aivoissa suurelta osin hermosolujen gamma-aminovoihappo (GABA) -järjestelmän kautta. Se sitoutuu GABAA -reseptoreihin lisäten siten hermosolujen toimintaa estävän (inhibitorisen) hermovälittäjäaine GABA:n vaikutuksia. GABA -järjestelmän lisäksi alkoholi vaikuttaa myös glutamaatin N-metyyli-D-asparagiinihappo (NMDA) -reseptorien sekä monen muun välittäjäaine -järjestelmän kautta (glutamaatin AMPA- ja kainaattireseptorit, nikotiinin asetyylikoliinireseptorit, serotoniinin 5-HT3 -reseptorit, glysiini, adenosiini, kalsium- ja GIRK -kanavat) (1). Näiden mekanismien kautta se lievittää ahdistusta ja tuo hyvänolon tunteen. Estottomuus lisääntyy ja monet ovat humalassa avoimempia ja hakeutuvat herkemmin sosiaalisiin tilanteisiin. Toisaalta myös harkintakyky ja tasapaino heikkenevät, minkä vuoksi erilaiset virhearvionnit sekä onnettomuudet lisääntyvät. Jos alkoholia on käytetty useita päiviä, niin käytön lopettaminen altistaa kouristelulle (eli alkoholikrampeille). Tämä on seurausta hermosolujen muuttuneesta (GABA-) välittäjäainetasapainosta. Voisi ajatella, että aivot ovat kerenneet tottua siihen, että hermosolujen toimintaa estävää alkoholia on tarjolla. Kun alkoholia ei enää olekaan saatavilla, niin hermosolujen aktiivisuus “karkaa käsistä” ja ihminen kouristaa.
Itse olen maistanut ensimmäisen kerran alkoholia, varmaankin olutta, luultavasti joskus alle kouluikäisenä. Vanhempani ovat antaneet minulle pienen tilkan kun olen ollut utelias, että mikä juttu tuo saunaolut oikein onkaan. Oluen hapan maku ei kuitenkaan ole tuolloin tehnyt suurta vaikutusta ja asia on unohtunut useaksi vuodeksi. Ala-asteen lopuilla ja yläasteella alkoholijuomat alkoivat kiinnostaa uudelleen. Oli uutta ja jännää yrittää hankkia jostain alkoholipitoista. Piti päästä testaamaan minkälaista on olla humalassa ja saada sitä kautta myös arvostusta kaveripiirissä. Tämä ei loppupeleissä ollut kovinkaan vaikeaa. Noin viidestätoista ikävuodesta eteenpäin juhlapyhät (vaput, uudetvuodet, jne) kuluivatkin rattoisasti kavereiden kanssa ryypätessä. Muutamaa vuotta myöhemmin siitä tuli tavanomainen tapa viettää myös monia lauantai-iltoja. Perjantaisin en useimmiten (onneksi) malttanut “lähteä radalle”, koska lauantaiaamuisin oli voimistelutreenit.
Muistan kuinka alkuun oli mahtavaa kun humalassa uskalsi ja halusi puhua lähes kaikille ja kaikesta. Pian kuitenkin huomasin, että “enhän minä tähän alkoholia tarvitse, jos voin tehdä näin humalassa, niin miksipä en myös selvinpäin”. Juomingit jatkuivat kuitenkin vielä vuosia koska alkoholista tuli kuitenkin hetkellisesti hyvä olo ja totunnaisesti sen käyttö liittyi ajanviettoon ystävien parissa. Lääkiksen aikana oma alkoholinkäyttöni kuitenkin väheni asteittain ja viimeisten parin vuoden aikana olen tainnut juoda yhden lasillisen viiniä. Huomasin jossain vaiheessa, että voin paljon paremmin kun en ryyppää. Viettämällä aikaa läheisten ihmisten kanssa, liikkumalla ja meditoimalla saan samat “kiksit” kuin alkoholilla. Todennäköisesti näidenkin asioiden vaikutukset välittyvät aivoissani alkoholin tapaan mm. GABA:n, glutamaatin ja serotoniinin reseptorien kautta. Ja olo on jatkuvasti hyvä. Tai edes ok, eli ei siis ole krapuloita tai morkkiksia. Nyt ajatus runsaamman alkoholinkäytön tuomasta krapulasta tuntuu järjettömältä hinnalta lyhyestä nousuhumalasta.
Alkoholinkäyttö aiheuttaa paljon kärsimystä. Ei liene sairautta jonka kehittymistä alkoholi ei lisäisi. Sydän- ja verenkiertosairaudet, syövät, autoimmuunisairaudet, psyykkiset ongelmat, muistisairaudet, jne, jne… Alkoholi johtaakin tilastoja suomalaisten työikäisten miesten yleisimpänä kuolinsyynä. Sosiaalisesta kärsimyksestä tuskin tarvitsee edes mainita (2)(3). Kuinkahan moni ihminen ei olisi menettänyt työpaikkaansa, syrjäytynyt tai veloissaan jos alkoholia ei olisi lainkaan keksitty? Olipa näiden ongelmien taustalla mitä muita syitä tahansa, niin monen kohdalla alkoholi on pahentanut ongelmien kasaantumista. Laskutavasta riippuen alkoholi aiheuttaakin vuosittain 4-14,5 miljardin euron kustannukset yhteiskunnallemme (4).
Olen tehnyt töitä lääkärinä useilla eri erikoisaloilla; terveyskeskuksissa, pientraumalla, anestesiologialla, sisätaudeilla, neurologialla ja psykiatrialla. Jokaisessa paikassa iso-osa potilaskäynneistä/sairaalahoitojaksoista on johtunut alkoholista. Terveysasemilla ja psykiatrialla alkoholin aiheuttamat ongelmat näkyvät mm, psyykkisen voinnin heikkenemisenä ja sosiaalisten ongelmien kasaantumisena. Pientraumalla ja anestesiologialla erilaisina tapaturmina. Neurologialla mm. essentiellin vapinan, päänsäryn, hermorappeumasairauksien sekä aivoverenkiertohäiriöiden muodossa. Lisäksi olen valitettavasti päässyt todistamaan alkoholinkäytön aiheuttamia ongelmia myös omassa ystäväpiirissäni. On ollut surullista nähdä kuinka ihmiselämän potentiaali kasvaa onnelliseksi ihmiseksi valuu hukkaan. On tehnyt mieli auttaa, mutta voimat ja taidot eivät ole riittäneet enempään. Aiemmat kokemukset huutavat, että “ei tuosta ollut apua viimeksikään, rikot vain itsesi”. Tämän riittämättömyyden tunteen kanssa on täytynyt oppinut elämään. Autan silloin kun voin ja silloin kun ei voi, niin pyrin olemaan tuottamatta harmia. Pahalta se silti tuntuu kun näkee, että toinen kärsii.
Kun alkoholin verotusta edellisen kerran kevennettiin, niin kuolintilastoihin tuli selvä piikki. Ihmiset joivat itsensä hengiltä ja on vastuutonta väittää, että se oli heidän “oma valintansa”. Nyt hallitus on jättänyt esityksen uudesta alkoholilaista eduskunnalle ja sitä käsitellään eduskunnassa luultavasti syksyllä (5). Esityksen toteutuessa vahvempien (5,5%) alkoholijuomien myynti sallittaisiin kaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla. Myös alkoholijäätelöitä saattaisi tulla tarjolle. Helppo vaihtoehto alkoholinkäytön aloittamiseen etenkin nuorille jotka ovat mieltyneet makeaan. Perusteina alkoholilainsäädännön uudistamiselle hallitus on esittänyt “normien purkamisen, alkoholihaittojen vähentämisen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamisen”. Kuulostaa aikamoiselta hölynpölyltä. Lähempänä totuutta lienee, että alkoholiteollisuus on onnistunut lobbauksessa. Toteutussaan nykyinen esitys toisi lähinnä runsaasti alkoholihaittoja kansalaisille ja töitä lääkäreille. Sekä tietenkin rahaa alkoholiteollisuudelle. Kuten myös käsikirurgian dosentti Vastamäki Lääkärilehdessä hiljattain esitti, niin kyseisen esityksen läpimenoon voi vielä vaikuttaa olemalla suoraan yhteydessä kansanedustajiin (6). Lisäksi voi pyrkiä vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen ja asian näkyvyyteen mediassa esimerkiksi lehtien mielipidepalstojen sekä sosiaalisen median kautta. Meidän kaikkien vuoksi on toivottavaa, että uusi alkoholilakiesitys ei mene läpi eduskunnassa.
“There are two types of laws, those that are just and those that are unjust. A just law is a man-made code that squares with the moral law. An unjust law is a code that is out of harmony with the moral law.”
-Marthin Luther King Jr.
Viitteet:
(2) https://www.thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/alkoholi/alkoholihaitat
(6) http://www.laakarilehti.fi/ajassa/keskustelua/alkoholilakiesitysta-on-muutettava/
