Suomalaiset syövät lihaa enemmän kuin koskaan aiemmin, keskimäärin noin 80 kiloa vuodessa (1). Tämän vuoksi Suomessa tapetaan vuosittain vajaa 300 000 nautaa (2), yli 2 miljoonaa sikaa (3) ja yli 76 miljoonaa broileria (4). Ilmiölle on vaikea löytää järkeviä syitä. Ymmärrettäviä syitä siis kyllä mutta ei järkeviä. Jos asiaa tarkastelee yhtään lähemmin, niin eläinperäisen ruoan tuotannosta olisikin syytä pyrkiä eroon.
Elämän merkityksellisyys, ja sitä kautta myös onnellisuus, syntyvät siitä, että tekee asioita joilla on merkitystä. Asioita jotka kokee tärkeiksi. Sekä järjellä, että tunteella. Ilman tunnetta asioiden merkityksellisyydestä ihminen on taipuvainen masentumaan. Maallisessa nyky-yhteiskunnassamme masennus ja muut mielenterveyshäiriöt ovatkin valitettavan yleisiä (5).
Itse koen, että elämälläni on merkitystä. Koen myös olevani onnellinen. Näiden kannalta hyvin keskeistä on ollut oivaltaa rakkauden ja myötätunnon merkitys. Niiden itseisarvo. Elämän, elävien olentojen, mittaamaton arvo. Oman näkemykseni mukaan elämää ylläpitäviä asioita tulisikin vaalia kaikin mahdollisin keinoin. Tähdätä siihen, että kaikilla elävillä olennoilla on hyvä olla.
Valitettavasti osa ihmisen toiminnasta on kuitenkin haitallista toisia ihmisiä, eläimiä ja luontoa ajatellen. Isolta osin tämä johtuu ymmärtämättömyydestä. Ihmiset eivät ymmärrä itseään eivätkä toisiaan. Ei ymmärretä miten haitallisia välinpitämättömyys, ahneus ja viha voivat olla sekä itselleen, että muille. Näistä mielen ominaisuuksia tulisikin pyrkiä eroon. Me kaikki tavoittelemme onnellisuutta ja hyvää oloa. Nämä ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Hyvän olon voi saada monestakin asiasta. Osa näistä tukee kestävän onnen saavuttamista ja osa on suorastaan haitallisia. Esimerkiksi monista päihteistä tulee hyvä olo hetkeksi. Tämä kuitenkin harvemmin johtaa pitkäkestoiseen hyvinvointiin. Samaan tapaan ruoasta saatu nautinto tuntuu hetken hyvältä. Pian maku kuitenkin haihtuu suusta ja tilalla on vain muisto. Ravitsemustilastaan huolehtiminen voi johtaa onnellisuuden lisääntymiseen kuitenkin myös pidemmällä aikavälillä. Terveellinen ja ravitseva ruoka antaa meille energiaa merkityksellisten asioiden tekemiseen. Esimerkiksi itsestään ja toisista elävistä olennoista huolehtimiseen. Rakastamiseen.
Jos elämän arvon näkee mittaamattoman suurena, niin toisten elävien olentojen tappamista ja vahingoittamista tulee välttää. Ihmisoikeudet ovat laajalti hyväksyttyjä. Mikään absoluuttinen totuus ne eivät kuitenkaan ole. Ainoastaan sopimus. Sopimus joka pohjaa monien ihmisten yhteiseen moraaliin / ymmärrykseen ihmiselämän arvosta. Toisaalta tämä yhteinen sopimus on myös petollisen helppoa unohtaa silloin kun itsellä on paha olla. Samoin jos kärsivät ihmiset ovat toisella puolella maapalloa. Poissa silmistä, poissa mielestä. Lapsityövoimalla tuotetut tavarat ovat kivoja, niin kauan kun niiden alkuperää ei tiedosta. Samaan tapaan myös eläinten kurjat elinolot ja teurastaminen voivat olla ok niin kauan kuin niitä ei näe. Naudat jonottamassa teurastamolla tai 100000 broileria pimeässä ahtaassa haisevassa hallissa eivät ole asioita jota moni miettii kaupan lihatiskillä. Ikävät asiat ovat piilossa. Saarioisten pakettiin kirjatut korulauseet vapaista kanoista ja vastuullisuudesta ovat paljon mukavampia mielikuvia.
Ajatteli syödessään mitä tahansa, niin tuotantoeläimet kärsivät. Ja kuolevat. Yksikään elävä olento ei haluaisi kärsiä. Eikä kuolla. Eläinten kärsimyksen lisäksi eläinperäisen ruoan tuotanto kuormittaa ympäristöä ja edistää ilmastonmuutosta. Sen tuotanto aiheuttaakin moninkertaiset hiilidioksidipäästöt kasviperäisen ruoan tuotantoon nähden. Joidenkin arvioiden mukaan jopa puolet kaikista ihmisen tuottamista hiilidioksidipäästöistä johtuu eläinperäisen ruoan tuotannosta (6). Jo pelkästään eläinten ravinnon tuottaminen vie arvokasta viljely pinta-alaa, edistää metsien hakkuita ja kiihdyttää siten maaperän eroosiota monilla alueilla. Myös lannoitteet ja torjunta-aineet ovat ongelma. (6)(7)
Mitä asioille voi tehdä? Yhteiskunnallisia toimia tarvitaan monella tasolla (mm. koulutus, eläinperäisten tuotteiden tukien lopettaminen, haittaverot, joukkoruokailuiden suunnittelu). Yksilötasolla jokainen voi itse päättää mitä syö. Yksinkertaisin tapa vaikuttaa omilla valinnoillaan on lopettaa eläinperäisten tuotteiden ostaminen. Jos eläinperäisiä tuotteita ei ostettaisi, niin niitä ei myöskään tuotettaisi. Tällöin eläimet eivät joutuisi kärsimään ja kuolemaan ihmisten takia. Ilmaston lämpeneminen hidastuisi ja maapallo säilyisi elinkelpoisena myös tuleville sukupolville. Ihmiset pärjäävät mainiosti täysin kasviperäisellä ruoalla. Itse asiassa useimmiten jopa paremmin kuin eläinperäisellä. Vegaaninen ruokavalio onkin useissa tutkimuksissa todettu terveellisemmäksi kuin muut vertailuruokavaliot (8)(9)(10). Kasvikunnan tuotteet eivät sisällä B12-vitamiinia. Sitä tulee siis ottaa ravintolisänä. Kaiken muun, ja enemmän, saa kuitenkin kasviperäisestä ravinnosta. Eri ruokavalioiden terveysvaikutuksia vertailevassa tutkimuksessa todettiin, että vegaanien veressä ja virtsassa on moninkertainen määrä antioksidantteja ja vitamiineja kuin sekaruokaa syövillä ihmisillä. Myös terveellisten omega-3 rasvahappojen pitoisuudet olivat vegaaneilla korkeammat ja haitallisten tyydyttyneiden rasvojen pitoisuudet matalammat.(11) Lihaan, maitoon, kananmuniin ja muihin eläinperäisiin tuotteisiin verrattuna vegesafka vie siis voiton terveellisyydessään. Erilaisten suojaravinteiden lisäksi myös suoliston terveyden ja painonhallinnan kannalta tärkeää kuitua tulee luonnostaan enemmän kuin eläinperäisistä tuotteista. Ja toisin kuin välillä annetaan ymmärtää, niin myöskään (urheilijoiden) proteiinin saanti ei muodosta ongelmaa. Eri kasviproteiineja yhdistelemällä saa aikaiseksi aminohappokoostumuksen joka voi olla jopa parempi kuin lihassa (12). Sama pätee kalsiumin kohdalla. Vegaanisesta ruosta saa sitä tarpeeksi. Esimerkiksi vihreissä kasviksissa, pavuissa, kaaleissa, pähkinöissä (erityisesti manteleissa), siemenissä ja kuivatuissa hedelmissä (erityisesti viikunassa) on runsaasti kalsiumia (13). Nämä ruoat eivät myöskään sisällä suuria määriä luustolle haitallista fosforia (toisin kuin maitotuotteet) (14).
Vegaaninen ruokavalio näyttäytyy itselleni ehdottomasti viisaimpana vaihtoehtona eettisyyden, ekologisuuden sekä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Nykyinen ruoantuotanto ei ole kestävällä pohjalla. Maapallo ei kestä. Tulevien sukupolvien tulevaisuus on uhattuna. Samoin kuin lukemattomien eläinten henki ja hyvinvointi. Jo nyt. Joka päivä. Eläintilojen ja teurastamoiden vertaaminen keskitysleireihin ei ole kaukaa haettu mielikuva (15)(16). Eläinperäisten tuotteiden käytön on loputtava. Jokainen voi vaikuttaa tähän omilla valinnoillaan. Sillä mitä ostaa kaupasta. Tai ravintolasta. Vaihtamalla vegaaniseen ruokavalioon saa hyvän omantunnon ja paremman terveyden.
“Kaikki vapisevat kohdatessaan väkivaltaa, kaikki rakastavat elämää. Asettamalla toiset vertaisekseen, kenenkään ei pitäisi tappaa tai saada toista tappamaan.”
-Dhammapada mietelausekokoelmasta
Viitteet:
(1) https://yle.fi/uutiset/3-10915222
(2) https://oikeuttaelaimille.fi/tuotantoelaimet/nauta-tuotantoelaimena
(3) https://www.elaintieto.fi/sika/sika-tuotantoelaimena/
(4) https://oikeuttaelaimille.fi/tuotantoelaimet/broilerin-tuotanto
(5) https://mieli.fi/fi/masennus-suurelta-osin-ehkäistävissä
(6) https://www.viite.fi/2019/08/13/kotimaisen-lihantuotannon-ekologisuus-on-pelkka-myytti/
(7) https://wwf.fi/ruokaopas/syo-ymparistoystavallisesti/
(8) Dinu et al. Vegetarian, vegan diets and multiple health outcomes: A systematic review with meta-analysis of observational studies. Crit Rev Food Sci Nutr. 2017 Nov 22;57(17):3640-3649. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26853923/
(9) Shah et al. Anti-Inflammatory Effects of a Vegan Diet Versus the American Heart Association-Recommended Diet in Coronary Artery Disease Trial. J Am Heart Assoc. 2018 Dec 4;7(23):e011367. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6405545/
(10) Glick-Bauer et al. The health advantage of a vegan diet: exploring the gut microbiota connection. Nutrients. 2014 Oct 31;6(11):4822-38. doi: 10.3390/nu6114822. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4245565/
(11) Miles et al. Plasma, Urine, and Adipose Tissue Biomarkers of Dietary Intake Differ Between Vegetarian and Non-Vegetarian Diet Groups in the Adventist Health Study-2. J Nutr. 2019 Apr 1;149(4):667-675. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6461718/
(12) Rogerson. Vegan diets: practical advice for athletes and exercisers. J Int Soc Sports Nutr. 2017; 14:36. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5598028/
(13) https://www.vegaaniravitsemus.fi/kalsium-ja-luusto2
(15) https://oikeuttaelaimille.fi/ruotsissa-kohu-kanojen-kohtelusta
(16) https://oikeuttaelaimille.fi/tuotantoelaimet/sian-elämä
Eläinkuvien alkuperä - Oikeutta eläimille
Muut kuvat otettu itse
