Tottelemattomuudesta

Harvardin yliopiston psykologian professori Steven Pinkerin mukaan elämme ihmiskunnan historian rauhaisinta ja vaurainta aikaa (1). Pinker myöntää, että alueelliset erot ovat suuria, mutta toteaa, että sotia käydään vähemmän ja ihmiset elävät pidempään kuin koskaan aiemmin. Matemaatikot Taleb ja Cirillo ovat kuitenkin hiljattain julkaisseet artikkelin, jossa he argumentoivat Pinkerin väitteitä vastaan (2)(3). Näyttää siis siltä, että sotien ja konfliktien määrä ei sittenkään ole laskussa.

Maailmanpankki on puolestaan väittänyt, että absoluuttisessa köyhyydessä, eli alle yhdellä dollarilla päivässä, elävien ihmisten osuus maailman väestöstä on ollut laskusuuntainen viime vuosikymmeninä. Sen laskelmien mukaan vuonna 1990 maailman väestöstä 28% eli tämän rajan alapuolella ja 1990-luvun lopussa osuus oli enää 23%. Valitettavasti näihinkään lukuihin ei voi luottaa mm. siksi, että maailmanpankin laskuissa osa kehitysmaiden asukkaista näyttää rikastuneen koska heillä on mahdollisuus käyttää oman maansa halpoja palveluita (vaikka he eivät niitä tarvitsekaan kun rahat eivät riitä edes ruokaan). (4).

Maailman väestön varallisuus ei ole jakautunut millään tavalla tasaisesti. 1% maailman väestöstä omistaa lähes puolet (48%) maailman varallisuudesta. Tämän suurituloisimman prosentin tulot myös kasvoivat 1990- ja 2000-luvuilla 60%. Toisaalta taas köyhin 50% maailman väestöstä omistaa vain yhden prosentin maailman varallisuudesta. (5) Eli ei siis juuri mitään.

Tasa-arvoisempi maailma olisi meidän kaikkien yhteinen etu. Köyhyyden ja nälänhädän helpottaessa myös konfliktien ja pakolaisten määrät pienenesivät. Kaikilla olisi parempi olla. Tämän päämäärän tavoittelussa kansakuntien yhteiset päätökset ovat avainasemassa. Tarvitaan myös globaaleja lakeja ja säännöksiä, joita kaikkien tulee sitoutua noudattamaan. Ilman tällaisia yhteisiä ohjenuoria ponnistelut esimerkiksi absoluuttisen köyhyyden tai ilmastonmuutoksen torjumiseksi valuvat helposti hukkaan.

Lainsäädäntöä, kuten kaikkea muutakin inhimillistä toimintaa, tulisi ohjata pyrkimys yhteiseen hyvään. Toisinaan tämä ei syystä taikka toisesta kuitenkaan toteudu ja kaikkien sääntöjen noudattaminen ei aina olekaan viisasta. Historia tuntee lukuisia Gandhin ja Marthin Luther King Jr:n kaltaisia suurmiehiä ja -naisia, jotka ovat omalla valtavirran vastaisella toiminnallaan saaneet aikaiseksi suuria yhteiskunnallisia muutoksia parempaan päin.

Oman aikamme oivana esimerkkinä esimerkillisestä tottelemattomuudesta toimivat mm. 36-vuotiaan suomalaisen taiteilijan Jani Leinosen taideteokset (6). Hänen kuuluisin mediatempauksensa lienee Helsingin Ruoholahden McDonald´sin Ronald McDonald patsaan “kidnappaus ja teloittaminen” vuonna 2012. Teon tarkoituksena oli kyseenalaistaa McDonald´sin etiikkaa (pikaruoan terveellisyys, tuotantoeläinten kohtelu, työntekijöiden palkat, etc.) ja tässä se myös onnistui. Vaikka Leinonen ryhmineen tuomittiinkin 60 päiväsakkoon petoksesta ja väärennöksestä(7), niin uskaltaisin väittää, että (myös tekijöiden itsensä mielestä) teko oli sen arvoinen.

Jani Leinonen on töillään kritisoinut myös kaupallisten yhtiöiden mahdollisuutta erilaisten symbolien ja ikonien patentoimiseen. Miten jollain kaupallisella taholla voisi olla oikeus omistaa esimerkiksi Suomen henkilöitymänä pidetty Suomi-neito? Jos tällainen omistusoikeus myönnetään, niin mitä kaikkea yhtiö tällöin omistaa? Tietyn visuaalisen teoksen? Symbolin nimen? Muuta? Saako symbolia tai viittauksia siihen tämän jälkeen käyttää enää muualla kuin yhtiön varallisuuden edistämistarkoituksissa?

On hyvä, että taiteen- ja tieteentekijät saavat korvauksen tekemästään työstä. Erilaisten patenttien ja tekijänoikeuksien ei kuitenkaan pitäisi olla ikuisia sillä tällöin on vaarana, että ne lamauttavat kyseinen alan kehityksen. Esimerkiksi lääkekehityksen parissa työskentelevän yhtiön kehittäessä uutta lääkettä se saa valmistamalleen uudelle molekyylille 20 vuoden patentin (8). Jos kaikki menee hyvin, niin tästä ajasta kuluu keskimäärin kymmenen vuotta ennen kuin lääke saadaan markkinoille. Tällöin firmalla on siis 10 vuotta aikaa saada takaisin lääkkeen kehittämiseen käytetyt kulut ja tehdä voittoa. Monelta kannalta siis täysin perusteltavissa oleva systeemi. Tästä kuitenkin seuraa, että uudet lääkkeet ovat alkuun, niin kalliita, ettei köyhillä mailla ole niihin varaa. Aiemmin lääkeyhtiöt myivät näihin maihin lääkkeitään halvemmalla, mutta kun lääkkeiden harmaatuonti köyhistä maista rikkaisiin sallittiin, niin halvemmalla myyminen loppui (9). Suomen entinen peruspalveluministeri ja vihreiden puheenjohtaja Osmo Soininvaara on ehdottanut yhdeksi ratkaisuksi, että OECD-maat ostaisivat keskeisten lääkkeiden patentteja vapaiksi. Tällä tavoin uudet lääkkeet olisivat heti täydessä käytössä (myös köyhissä maissa), eikä rinnakkaisten molekyylien kehittämiseen haaskattaisi turhaan aikaan. Tämä olisi viisasta myös siltä kannalta, että jo nyt OECD -maiden veronmaksajat maksavat lääketutkimusten kulut lääkekorvausten kautta (9). Patenttien voimassaoloaikaa lyhentämällä ihmisten hyvinvointi lisääntyisi, maapallon ja ihmiskunnan rajallisia resursseja ei haaskattaisi ja (lääke)tiede edistyisi nopeammin.

Maailma muuttuu ja jokainen meistä sen mukana. On hyvä, että meillä on yhteisiä sääntöjä jotka osaltaan ohjaavat tätä muutosta. Maailmanparantamisen ja lakien säätämisen ohella on tärkeää, että ihmiset osaavat myös pysähtyä ja hiljentyä. Tällä tavoin myös säännöt ja ohjeet tulee laadittua omantunnon ääntä kuunnellen.

Jokainen joka kaipaa inspiraatiota mihin suuntaan muutosta omalta kohdaltaan kannattaisi lähteä viemään voi suunnata esimerkiksi Kiasmaan, jossa on tammikuun 2016 loppuun asti esillä Jani Leinosen uusin näyttely; Tottelemattomuuskoulu (10). Taidenautintojen ohella näyttelyyn kuuluu myös “opetustuokioita”, joiden vetäjinä toimivat mm. vasemmistoliiton kansanedustaja Li Andersson sekä rap-artistinakin tunnettu Karri “Paleface” Miettinen. Tarkemmat tiedot näyttelystä löytyvät Kiasman sivuilta; http://www.kiasma.fi/nayttelyt-ja-ohjelmisto/jani-leinonen/

Työniloa ja voimia kaikille tärkeiksi kokemienne asioiden parissa työskentelyyn!

Viitteet:

1. http://www.worldchanging.com/archives/006259.html
2. Extreme Risk Initiative - Nyu School of Engineering Research Papers, On the tail risk of violent conflict and its underestimation, Cirillo P. and Taleb N., http://www.fooledbyrandomness.com/violence.pdf
3. https://medium.com/bull-market/violent-warfare-is-on-the-wane-right-99223faa45e6
4. Maailman Kuvalehti; Kumppani 1/2005, Köyhät tilastot, Jorma Penttinen, http://www.maailmankuvalehti.fi/node/1759
5. Kepa, Ajankohtaiskatsaus No 16, Äärimmäinen köyhyys ja äärimmäinen rikkaus, 11/2014, http://www.maailmantaloudentekijat.fi/tiedostot/kepan-ajankohtaiskatsaus-16.pdf
6. Jani Leinonen; http://janileinonen.com/info/
7. https://fi.wikipedia.org/wiki/Jani_Leinonen
8. http://www.teollisuusopas.com/yleistietoa/laaketeollisuus/patentit/
9. Lääkärilehti, Lääketutkimuksen rajoitus on ekonomistin painajainen, Osmo Soininvaara, http://www.laakarilehti.fi/kommentti/?type=7/news_id=15962/L%E4%E4ketutkimuksen+rahoitus+on+ekonomistin+painajainen
10. http://www.kiasma.fi/nayttelyt-ja-ohjelmisto/jani-leinonen/