Suomalaisista kotitalouksista noin kolmasosassa on jokin lemmikki (1). Suomessa on noin 800 000 koiraa (2) ja 600 000 kissaa (1). Etenkin koirien määrä on viime vuosina lisääntynyt entisestään (2). Maailmanlaajuisesti koiria ja kissoja on yli puolitoista miljardia (3).
Monille lemmikki on yhtä läheinen kuin kuka tahansa muu perheenjäsen. Sitä rakastetaan ja siltä saa huomiota. Koirien ulkoiluttaminen auttaa monia pitämään kiinni säännöllisestä vuorokausirytmistä ja liikunnasta. Ulos on lähdettävä. Satoi tai paistoi. Lemmikin omistaminen lievittää yksinäisyyttä ja parantaa monen ihmisen terveyttä. Tutkitusti.
Oma lukunsa ovat ns hyötykoirat. Opaskoirat auttavat näkövammaisia, kuulokoirat huonokuuloisia ja avustajakoirat toimivat fyysisesti toimintarajoitteisten apuna. Lisäksi koirien tarkkaa hajuaistia hyödynnetään mm. diabeetikoiden turvana alhaisen verensokerin havaitsemisessa, syöpien etsimisessä, homevaurioiden havaitsemisessa sekä huumeiden, savukkeiden, rahan, räjähtäiden, ruumiiden ja elävien ihmisten etsimisessä (2). Lemmikeistä on siis monelle suurta apua.
Useimmat lemmikit elävät hyvän elämän. Valitettavasti eivät kaikki. Monet koirat kärsivät liikunnan puutteesta ja “liian tylsästä elinympäristöstä”. Sohvalla makaaminen ei ole koiralle lajityypillistä käyttäytymistä. Lisäksi koiriin kohdistuu suoranaista väkivaltaa. Keskeinen ongelma on myös ns pentutehtailu eli huonoissa oloissa tapahtuva pentujen kasvattaminen myytäväksi. (4)(5) Koirien jalostuksen seurauksena monilla koiraroduilla on vakavia terveysongelmia jotka aiheuttavat niille kärsimystä. Esimerkiksi bulldogien lyttykuono on toivottu ulkonäöllinen ominaisuus mutta johtaa siihen, että koira kärsii jatkuvasta hengitysvaikeudesta (6). Suomen lemmikkieläimistä kissat ovat useimmin avun tarpeessa. Kodittomia kissoja on tarjolla enemmän kuin mitä auttajia löytyy. (4)
Lemmikit eivät ole ongelmattomia myöskään ympäristöä ja muita eläimiä ajatellen. Koirat ja kissat ovat petoeläimiä. Niiden perusravintoa on siis liha. (3) Kaikkien lemmikkien omistajien, ja sellaisen hankkimista harkitsevien, onkin hyvä tiedostaa mistä lemmikkien ruoka on peräisin. Koirien kana-, possu- ja muut vastaavat nappulat on tehty toisista elävistä olennoista. Kanoista ja possuista. Näiden tuotantoeläinten elinolot ovat useimmiten hyvin kaukana lajityypillisistä elinoloista. Ja niiden elämä päättyy aina ennenaikaisesti kun ne teurastetaan. Lihantuotanto on myös merkittävimpiä ihmisen aiheuttamien kasvihuonepäästöjen lähteitä (7). On arvioitu, että lähes kolmannes Yhdysvaltojen lihankulutuksen ilmastovaikutuksista johtuu kissojen ja koirien tarvitseman lihan tuottamisesta. Suomessa on niin paljon koiria ja kissoja, että jos haluaisimme tuottaa kaiken niiden tarvitseman ruoan kotimaassa, niin siihen kuluisi jopa viidennes koko maan peltopinta-alasta. Tällä hetkellä iso osa lemmikkieläinten syömästä lihasta tuodaankin muista maista ja osa tämän lihakarjan ruokkimiseen tarvittavista pelloista on raivattu mm. sademetsiin (3).
Mustin ja Mirrin hiilitassunjäljet eivät siis ole mitättömät. Oman osuutensa siihen lisäävät vielä erilaiset lemmikeille myytävät lelut ja tarvikkeet. Iso osa näistä ei ole tarpeellisia. Lemmikin näkökulmasta ei ole mitään väliä onko lelu tehty vanhoista farkuista vai valmistettu halpatyövoimalla Kiinassa, pakattu muoviin ja lennätetty Suomeen myytäväksi. Kannattaa siis jättää muoviset härpäkkeet kauppojen hyllyille ja suosia itse tehtyjä leluja/tarvikkeita. Kukkaron lisäksi myös luonto kiittää.
Eläinlääketiede alkaa päivä päivältä muistuttaa enemmän ihmisten terveydenhoitoa. Leikkauksien ja lääkitysten avulla voidaan lievittää kärsimystä. Liian usein ne ovat kuitenkin vain keino jolla omistaja voi ostaa itselleen paremman omantunnon. Markkinamiesten intressi on tietenkin tukea huolestuneen omistajan ajatusta; “on parempi tehdä kaikki mikä mahdollista”. Valitettavasti hoitojen teho on kuitenkin hyvin rajallinen ja niillä on myös haittoja. Useissa tilanteissa lemmikki olisikin viisaampaa lopettaa kuin pitkittää sen tarpeetonta kärsimystä (8). On hyvä huomata myös, että lemmikkien käyttämistä masennus- ja kipulääkkeistä, antibiooteista sekä muista lääkityksistä päätyy merkittäviä jäämiä vesistöihin, maaperään, talousvesiin ja viljelykasveihin. Tämän seurauksena kasvit, luonnoneläimet ja myös ihmiset altistuvat näiden lääkejäämien vaikutuksille. (9) Antibioottien käytön rajoittaminen on tärkeää myös bakteerien lisääntyvän antibioottiresistenssin vuoksi. (10)
Jos syystä taikka toisesta hankit lemmikin, niin tee hyvä teko ja auta ensisijassa kärsivää eläintä jolla ei ole kotia. Löytöeläinkodit ovat pullollaan apua tarvitsevia eläimiä. (11) Harkitse myös voisiko esimerkiksi kanin hankkiminen olla vaihtoehto. Kanit kun ovat luonnostaan kasvissyöjiä. Vastuullisesti toimimalla eläimet kiittävät ja saat itsekin hyvän mielen.
"The greatness of a nation and its moral progress can be judged by the way its animals are treated."
-Mahatma Gandhi
Kirjallisuutta ja linkkejä:
1. Suomen virallinen tilasto (SVT): Kotitalouksien kulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3533. 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 9.4.2021].
https://www.stat.fi/til/ktutk/2016/ktutk_2016_2020-04-20_tie_001_fi.html
2. Kinnunen A ja Nikkari P. Koira auttaa ja ilahduttaa. Duodecim. 2017;133(23):2269-733.
3. Turunen S. Miten iso on kissan ja koiran hiilitassunjälki? Tiede.
17.9.2019. (viitattu 8.5. 2021)
https://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miten-iso-kissan-ja-koiran-hiilitassunjalki
4. Suomen Eläinsuojelu. Lemmikkieläimet. (viitattu 8.5. 2021)
https://sey.fi/suojelemme-elaimia/lemmikkielaimet/
5. Wikipedia: Pentutehtailu. (viitattu 8.5. 2021) https://fi.wikipedia.org/wiki/Pentutehtailu
6. Uusi tutkimus: Kaikilla tutkituilla bulldogeilla kehitysvamma – tyypillinen ulkonäkö johtuu yhdestä geenistä. Iltalehti. 23.05.2019. (viitattu 8.5.2021)
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/97e5260d-0dd1-456c-898f-bad5a0af7223
7. Kohvakka J. Kotimaisen lihatuotannon ekologisuus on pelkkä myytti. (viitattu 8.5.2021) https://www.viite.fi/2019/08/13/kotimaisen-lihantuotannon-ekologisuus-on-pelkka-myytti/
8. Lindgren M. Elämä ihmisenä. Duodecim. 2014;130(9):948-9.
https://www.duodecimlehti.fi/duo11625
9. Suomen ympäristökeskus (SYKE). Ympäristöön päätyvää lääkekuormaa voidaan vähentää. Näkökulmia ympäristöpolitiikkaan | SYKE Policy Brief. 17.5.2019 (viitattu 8.5.2021) https://issuu.com/suomenymparistokeskus/docs/syke_policybrief_2019-05-17_ymparis
10. Ympäristödialogeja: Antibioottiresistenssi – yhteinen uhka. Ympäristötiedon foorumi. 28.4.2021. (viitattu 8.5.2021)
https://www.ymparistotiedonfoorumi.fi/ymparistodialogeja-antibioottiresistenssi-yhteinen-uhka/
11. Responsible Rescue - Vastuullisen rescuetoiminnan sitoumus. Sitoutuneet yhdistykset. (viitattu 8.5.2021) https://www.responsiblerescue.fi/yhdistykset
Kuvat bulldogista ja lääkkeistä - Pixabay
Kuva possuista - Oikeutta eläimille
Kuva kahdesta koirasta ja karvattomasta apinasta - Oma kuva-arkisto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti