Tiivistelmä
Muistisairauksien määrä kasvaa. Niiden kehittymiseen voidaan vaikuttaa elintapoja muuttamalla. Ravitsemus on yksi tällainen tekijä jota muokkaamalla voidaan ehkäistä muistin heikkenemistä. Yksinomaan kasviksista koostuva ruokavalio näyttäisi olevan terveellisin vaihtoehto myös aivojen kannalta. Etenkin marjojen, vihannesten ja kuidun saantiin tulee kiinnittää huomiota. Tyydyttyneen rasvan, nopeiden hiilihydraattien ja alkoholin määrät tulee minimoida. Ruokavalion yksittäisten komponenttien (ravintolisien) ei ole osoitettu olevan hyödyllisiä mikäli niistä ei ole ollut selkeää puutosta.
Väestön ikääntyessä muistisairauksien määrä kasvaa. Tämä aiheuttaa nyt ja tulevaisuudessa lukuisia menetettyjä työvuosia sekä heikentää ihmisten elämänlaatua. Alzheimerin tauti jossa beeta-amyloidia kertyy hermosoluihin on merkittävä muistisairauksien aiheuttaja. Maailmanlaajuisesti noin 50 miljoonalla ihmisellä on kyseinen sairaus (1). Verisuoniperäisistä muistisairauksista aivojen pienten suonten tauti aiheuttaa suuren osan (2). Usein nämä sairaudet esiintyvät myös päällekkäin aiheuttaen ns. sekamuotoisen muistisairauden. Etiologiasta riippumatta muistisairaus heikentää ihmisen elämänlaatua ja lisäksi niiden vuoksi menetetään lukuisia terveitä työvuosia (3).
Suomalainen FINGER -tutkimus osoitti, että muistin heikkenemiseen voidaan vaikuttaa ihmisten elintapoja muuttamalla (4). Ravitsemus on yksi tällainen muokattavissa oleva tekijä. Ravinnon laatu ja määrä vaikuttavat mm. kehon koostumukseen sekä verisuonien ja hermosolujen terveyteen monella eri mekanismilla. Epidemiologisissa tutkimuksissa on havaittu ruokavalion liittyvän muistisairauksien riskiin. Kausaliteetin osoittaminen on haastavaa sillä usein terveellistä ruokavaliota noudattavat ihmiset elävät muutenkin terveellisesti (liikkuvat, eivät tupakoi jne.) (5).
FINGER -tutkimuksessa ravitsemusohjaus toteuttiin yksilöllisesti. Tutkijat totesivat, että; “Vanhusten ruokavaliossa on usein tarpeen kasvattaa kasvisten, hedelmien, marjojen, kalan ja täysjyväviljojen määrää sekä lisätä pehmeitä rasvoja ja D-vitamiinia… Lisäksi tulee kannustaa tupakoimattomuuteen ja alkoholinkäytön kohtuullistamiseen.”(6) Ravitsemusohjeistuksen lisäksi tutkittavien päivittäinen liikuntamäärä lisääntyi ja he tekivät myös muistiharjoitteita. Tulosten perusteella voidaan todeta, että ainakin kuitupitoinen kasvispainotteinen ruoka ja pehmeät rasvat näyttäisivät olevan edullisia aivojen terveyttä ja muistia ajatellen. Myös kyseisen tutkimuksen pitkäaikaisseurannasta, ja jo kerätystä, aineistosta saadaan tulevina vuosina mahdollisesti vielä tarkempaa tietoa yksittäisten ravintotekijöiden vaikutuksesta muistin ja muistisairauksien kannalta.
Ravitsemuksen vaikutus Alzheimerin taudissa
Ravinto vaikuttaa elimistön immuunipuolustuksen toimintaan ja sitä kautta myös monien sairauksien kehittymiseen. Esimerkiksi psoriasiksen suhteen on osoitettu, että runsas tyydyttyneen rasvan saanti ja vähäinen omega-3 rasvojen nauttiminen ovat yhteydessä vaikeampaan ihosairauteen (7). Samoin nivelreuman aktiivisuutta on voitu vähentää vaihtamalla ruokavalio Välimeren ruokavalion tyyppiseen (enemmän kasviksia, kasvisöljyjä ja kalaa sisältävään) ruokavalioon (8). Preklinisissä tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että ravinnon laatu vaikuttaa immuunipuolustuksen ja inflammaation kautta myös Alzheimerin taudin kehittymiseen (1).
Välimeren ruokavalio ja DASH -dieetti
Runsaasti kasvikunnan tuotteita ja vain hyvin vähän punaista tai prosessoitua lihaa sisältävissä Välimeren ruokavaliossa ja DASH (dietary approaches to stop hypertension) dieetissä ravinnon omega-3 rasvahapot, antioksidantit ja polyfenolit näyttävät vähentävän oksidatiivista stressiä sekä neuroinflammaatiota ja suojaavan siten Alzheimerin taudin kehittymiseltä. Hedelmien, vihannesten, täysjyväviljan ja pähkinöiden ohella DASH -dieettiin kuuluu myös vähärasvaisia maitotaloustuotteita ja suolan sekä alkoholin määriin kiinnitetään huomiota enemmän kuin Välimeren ruokavaliossa. Välimeren ruokavalioon ja DASH dieettiin on muutamissa tutkimuksissa liittynyt hitaampi kognition heikkeneminen ja pienempi Alzheimerin taudin riski kuin verrokkiryhmissä (9,10). Myös päinvastaisia tuloksia on julkaistu (11). Kuvantamistutkimusten perusteella Välimeren ruokavalio näyttäisi kuitenkin suojaavan Alzheimerin tautiin liittyviltä aivojen morfologisilta muutoksilta (1).
Välimeren ruokavalio ja DASH dieetti sisältävät myös terveyden kannalta haitallisia ruokia kuten tyydyttynyttä rasvaa sisältäviä maitotaloustuotteita, nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja ja alkoholia. “Väärin koostettuna” kyseinen ruokavalio ei siis välttämättä olekaan terveellinen vaikka henkilö noudattaakin sitä. Näiden dieettien yhdistelmästä, (MIND - Mediterranean-DASH Intervention for Neurodegenerative Delay) jossa pääpaino on marjojen ja vihreiden vihannesten käytössä, on saatu lupaavia tuloksia Alzheimerin taudin riskin vähentämisessä. MIND -dieetti sisältää siis runsaasti marjoja ja vihanneksia ja vähemmän maitotuotteita, kalaa, hedelmiä ja perunaa. (12) Aivojen ja verisuonten terveyttä ajatellen terveellisin vaihtoehto vaikuttaisi siis olevan kasviksista koostuva ruokavalio (12,13). Myös WHO:n tuore ohjeistus suosittelee Välimeren ruokavalion kaltaista dieettiä terveille ja lievästä kognitiivisesta heikkenemästä (mild cognitive impairment) kärsiville aikuisille kognition heikkenemisen ja dementian ehkäisemiseksi (14).
Marjat, vihannekset ja kuitu keskeisiä tekijöitä?
Runsaasti marjoja ja vihanneksia sisältävän ruokavalion terveyshyödyt saattavat johtua mm. runsaasta kuidun sekä vitamiinien ja polyfenolien määristä. Prekliinisten tutkimusten perusteella polyfenoli kversetiini (jota on mm sipuleissa ja omenoissa) vaikuttaa suojaavan soluja Alzheimerin taudin patogeneettisiltä muutoksilta (15) ja se on myös parantanut muistitoimintoja (16). Ihmisillä 12 viikon kversetiinilisä (500 tai 1000mg/vrk) ei kuitenkaan parantanut kognitiivisia toimintoja (17). Sen sijaan 18g sipulijauhetta (vastaa 80mg kversetiiniä) neljän viikon ajan paransi muistia varhaista Alzheimerin tautia sairastavilla (18). Alzheimerin taudin eläinmalleissa hedelmien ja vihannesten polyfenolien on osoitettu muokkaavan tau -proteiinien hyperfosforyloitumista ja beeta-amyloidin aggregaatiota (19). Kliinistä näyttöä ei ole. Eläinmallien perusteella tiedetään myös, että tyydyttyneet rasvahapot (joita ei juurikaan ole marjoissa ja vihanneksissa) lisäävät inflammaatiota hypotalamuksessa. Kliinisiä tutkimuksia tästäkään ei ole. (1)
Prekliinisissä kokeissa myös kalorirajoitus ja hiilihydraattien vähentäminen ovat suojanneet soluja Alzheimerin taudin kaltaisilta muutoksilta. (5). Runsaasti kuitua sisältävä ruokavalio saattaakin suojata Alzheimerin taudin kehittymiseltä myös siksi, että se pitää paremmin kylläisenä.
Ruokavalion yksittäiset komponentit - onko pillereistä apua?
B12-vitamiinin puutos näyttäisi nopeuttavan aivojen rappeutumista ja Alzheimerin taudin kehittymistä. Sen puutos tulee siis hoitaa. Merkkinä B12-vitamiinin puutoksesta seerumin homokysteiini nousee ja näyttää siltä, että >60 vuotiailla matalaa homokysteiinipitoisuutta voidaan pitää riskitekijänä kognition heikkenemistä ajatellen (19).
Ravinnon C- ja E-vitamiini näyttäisivät olevan hyödyllisiä mutta ravintolisinä niistä ei ole ollut apua kognition heikkenemisen tai Alzheimerin taudin kehittymisen kannalta. Riittävän D-vitamiinin saannin turvaaminen (joko auringosta tai lisäravinteena) iäkkäillä ihmisillä sen sijaan näyttää olevan keskeistä sekä kognition heikkenemisen ehkäisemissä, että Alzheimerin taudin kehittymisen estämisessä (19).
Probioottien ja hapanmaitotuotteiden vaikutuksesta kognitiivisiin toimintoihin tai Alzheimerin taudin riskiin ei ole näyttöä (19, 20).
Ruokavalion yksittäisten komponenttien (mm. C-, E- ja B12 -vitamiinit, probiootit ja hapanmaitotuotteet) ei siis kuitenkaan ole osoitettu parantavan kognitiota mikäli niistä ei ole puutosta (1, 19, 20). Omega-3 ravintolisiä valmistavan Norjalaisen yhtiön rahoittamassa tutkimuksessa kalaöljyllä on ollut hyödyllisiä vaikutuksia varhaisen kognitiivisen heikkenemisen (MMSE>27) estämisessä. Tutkijat toteavat, että tämä on linjassa epidemiologisten havaintojen kanssa siitä, että runsas DHA:ta sisältävän kalan syönti suojaa Alzheimerin taudilta (21). Mekanismiksi on esitetty myös sitä, että omega-3 rasvahapot estävät omega-6 rasvahappojen haitallisia vaikutuksia (1). Vakuuttavaa näyttöä omega-3 ravintolisien käytöstä muistisairauksien ehkäisyssä ei kuitenkaan ole. Tuore WHO:n suositus päätyi myös toteamaan, että B- ja E-vitamiineja, monityydyttymättömiä rasvahappoja tai monivitamiinivalmisteita ei tule suositella kognition heikkenemisen ja/tai dementian ehkäisyyn (14). Käytettävissä olevan tiedon perusteella ravintolisiä ei voi siis suositella muistisairauksien tai kognition heikkenemisen ehkäisyyn.
Ravitsemuksen vaikutus aivojen pienten suonten taudissa
Verenpaine ja suola
Alzheimerin taudin ohella aivojen pienten suonten tauti on keskeinen syy muistin heikkenemiseen (3). Korkea verenpaine altistaa aivojen pienten suonten taudille (22). Runsas suolan (natriumin) käyttö nostaa verenpainetta ja estää endoteelisolujen säätelemää verisuonten vasodilataatiota. Rotilla suola lisää endoteelisolujen inflammaatiomarkkereita aivoissa ja seerumissa. Onkin esitetty, että vaskulaaristen riskitekijöiden aiheuttama endoteelisolujen toimintahäiriö johtaa veri-aivoesteen rikkoutumiseen ja siten mm. laajentuneisiin perivaskulaaritiloihin, mikohemorragioiden syntyyn ja valkean aineen muutoksiin. (23) Runsaampi suolan käyttö on myös kliinisissä tutkimuksissa ollut yhteydessä suurempaan aivojen pienten suonten taudin riskiin (24). Myös erityisesti alkoholi nostaa verenpainetta (25). Runsaasti marjoja ja vihanneksia sisältävä ruokavalio sisältää hyvin vähän natriumia (tai alkoholia). Toisaalta kaliumia siitä saa runsaasti. Näin se on myös omiaan laskemaan verenpainetta (26).
Vihreälehtiset vihannekset ja typpioksidi
Vihreälehtiset vihannekset sisältävät myös paljon verisuonia laajentavaa typpioksidia (NO). Välimeren dieettiä noudattavilla ihmisillä onkin todettu vähemmän valkean aineen muutoksia ja iskeemisiä aivohalvauksia kuin verrokeilla. On kuitenkin epäselvää selittyvätkö nämä edulliset muutokset juuri vihannesten sisältämällä typpioksidilla. (27)
Rasvojen laatu
Kasvisruokavalio sisältää enemmän tyydyttymättömiä rasvoja ja vähemmän tyydyttynyttä rasvaa sekä kolesterolia kuin eläintuotteita sisältävä ruokavalio. Korkeat kolesteroliarvot kiihdyttävät ateroskleroosia, johtavat suonten ahtaumiin ja iskeemisiin aivohalvauksiin. Ihmisillä korkean kolesterolin osuudesta aivojen pienten suonten taudin kannalta ei ole vankkaa näyttöä. Sen sijaan hiirillä hyperkolesterolemian on todettu aiheuttavan aivojen pienten suonten taudin kaltaisia muutoksia (28)
Kuitu ja hillihydraatit
Runsaskuituinen kasvisruokavalio saattaa suojata aivoja myös paremman sokeritasapainon kautta. Korealaisilla aivoinfarktin sairastaneilla potilailla ruokavalion korkeampi glykeeminen kuorma ja indeksi olivat yhteydessä aivojen pienten suonten taudin esiintyvyyteen ja vaikeusasteeseen. Nopeasti verensokeria nostavien hiilihydraattien välttäminen vaikuttaa siis suojaavan (Alzheimerin taudin lisäksi) myös aivojen pienten suonten taudilta (29).
Alkoholi
Vähäinen viininkäyttö on joissain tutkimuksissa yhdistetty parempaan kognition säilymiseen. Alkoholin aiheuttamat kokonaishaitat ylittävät joka tapauksessa mahdolliset pienet hyödyt eikä sen käyttöä siten voi suositella kenellekään (19). Myös WHO:n 2019 suositukset ohjeistavat vähentämään alkoholinkäyttöä kognition heikkenemisen ja/tai dementian ehkäisemiseksi. Suosituksissa todetaan myös, että kognition säilymisen lisäksi alkoholin käytön vähentäminen tarjoaa lukuisia muita terveyshyötyjä (14).
Lopuksi
Väestön ikääntyessä muistisairauksien esiintyvyys kasvaa. On tärkeää, että näitä sairauksia pyritään ennaltaehkäisemään. Suomalaisen FINGER -tutkimuksen tulokset osoittavat, että ainakin muistin heikkenemistä voidaan ehkäistä terveillä elintavoilla (4). Pitkäaikaisseuranta antanee lisätietoa myös varsinaisten muistisairauksien (kuten Alzheimerin tauti ja aivojen pienten suonten tauti) osalta. Jo nyt käytössä olevan tiedon valossa voidaan kuitenkin todeta, että runsaasti kuitua, vitamiineja ja polyfenoleita sisältävä kasvisruokavalio näyttäisi olevan edullinen aivojen terveyttä ja muistia ajatellen (esim. 4, 12-14, 19). Ravintolisistä ei näyttäisi olevan apua mikäli jostain ravintoaineesta ei ole selkeää puutosta (1,19, 20). Ravitsemuksen ohella myös muut elintavat, kuten tupakoimattomuus, alkoholinkäytön välttäminen ja riittävä liikunta, ovat luonnollisesti tärkeitä (14).
Kirjallisuutta
1. McGrattan A, McGuinness B, McKinley M, ym. Diet and Inflammation in Cognitive Ageing and Alzheimer’s Disease. Curr Nutr Rep. 2019;8:53-65.
2. Cannistraro R, Badi M, Eidelman B, ym. CNS small vessel disease: A clinical review. Neurology. 2019;92:1146–1156.
3. Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
4. Rosenberg A, Ngandu T, Rusanen M, ym. Multidomain lifestyle intervention benefits a large elderly population at risk for cognitive decline and dementia regardless of baseline characteristics: The FINGER trial. Alzheimers Dement. 2018;14:263-270.
5. Yusufov M, Weyandt L, Piryatinsky I. Alzheimer's disease and diet: a systematic review. Int J Neurosci. 2017;127:161-175.
6. Kivipelto M, Kulmala J, Lehtisalo J, ym. FINGER-elintapaohjelma– toimintamalli kognitiivisen toimintakyvyn tukemiseen. Lääkärilehti. 2019;74:183-186.
7. Leite B, Morimoto M, Gomes C, ym. Higher bodily adiposity, fat intake, and cholesterol serum levels are associated with higher disease activity in psoriatic arthritis patients: is there a link among fat and skin and joint involvement? Lipids Health Dis. 2020;19:21.
8. Vadell A, Bärebring L, Hulander E, ym. Anti-inflammatory Diet In Rheumatoid Arthritis (ADIRA)-a randomized, controlled crossover trial indicating effects on disease activity. Am J Clin Nutr. 2020;111:1203-1213.
9. Martinez-Lapiscina E, Clavero P, Toledo E, ym. Mediterranean diet improves cognition: the PREDIMED-NAVARRA randomised trial. J Neurol Neurosurg Psychiatry. 2013;84:1318–25.
10. Valls-Pedret C, Sala-Vila A, Serra-Mir M, ym. Mediterranean diet and age- related cognitive decline: a randomized clinical trial. JAMA Intern Med. 2015;175:1094–103.
11. Knight A, Bryan J, Wilson C, ym. The Mediterranean diet and cognitive function among healthy older adults in a 6-month randomised controlled trial: the MedLey study. Nutrients. 2016;8:579.
12. Morris M, Tangney C, Wang Y, ym. MIND diet associated with reduced incidence of Alzheimer’s disease. Alzheimers Dement. 2015;11:1007-14.
13. Barnard N, Bush A, Ceccarelli A, ym. Dietary and lifestyle guidelines for the prevention of Alzheimer's disease. Neurobiol Aging. 2014;35:74-78.
14. WHO guidelines 2019. Risk reduction of cognitive decline and dementia.
15. Khan H, Ullah H, Aschner M, ym. Neuroprotective Effects of Quercetin in Alzheimer’s Disease. Biomolecules. 2020;10:59.
16. Babaei F, Mirzababaei M, Nassiri-Asl M. Quercetin in Food: Possible Mechanisms of Its Effect on Memory. J Food Sci. 2018;83:2280-2287.
17. Broman-Fulks J, Canu W, Trout K, ym. The effects of quercetin supplementation on cognitive functioning in a community sample: a randomized, placebo-controlled trial. Ther Adv Psychopharmacol. 2012;2:131–138.
18. Nagakawa T, Itoh M, Ohta K, ym. Improvement of memory recall by quercetin in rodent contextual fear conditioning and human early-stage Alzheimer’s disease patients. Neuroreport. 2016;27:671-6.
19. Roman G, Jackson R, Gadhia R, ym. Mediterranean diet: The role of long-chain v-3 fatty acids in fish; polyphenols in fruits, vegetables, cereals, coffee, tea, cacao and wine; probiotics and vitamins in prevention of stroke, age-related cognitive decline, and Alzheimer disease. Rev Neurol (Paris). 2019;175:724-741.
20. Lee J, Fu Z, Chung M, ym. Role of milk and dairy intake in cognitive function in older adults: a systematic review and meta-analysis. Nutr J. 2018;17:82.
21. Freund-Levi Y, Eriksdotter-Jönhagen M, Cederholm T, ym. Omega-3 fatty acid treatment in 174 patients with mild to moderate Alzheimer disease: OmegAD study: a randomized double-blind trial. Arch Neural. 2006;63:1402-8.
22. Liu Y, Dong YH, Lyu PY, ym. Hypertension-Induced Cerebral Small Vessel Disease Leading to Cognitive Impairment. Chin Med J (Engl). 2018;131:615-619.
23. Ihara M, Yamamoto Y. Emerging Evidence for Pathogenesis of Sporadic Cerebral Small Vessel Disease. Stroke. 2016;47:554-60.
24. Makin S, Mubki G, Doubal F, ym. Small Vessel Disease and Dietary Salt Intake: Cross-Sectional Study and Systematic Review. J Stroke Cerebrovasc Dis. 2017;26:3020–3028.
25. Pareek M, Olsen MH. Alcohol and blood pressure. Lancet Public Health. 2017;2:e63-e64.
26. Campbell E, Fidahusain M, Campbell Li T, Evaluation of an Eight-Week Whole-Food Plant-Based Lifestyle Modification Program. Nutrients. 2019;11:2068.
27. Ostergaard L, Engedal T, Moreton F, ym. Cerebral small vessel disease: Capillary pathways to stroke and cognitive decline. J Cereb Blood Flow Metab. 2016;36:302–325.
28. Kraft P, Schuhmann M, Garz C, ym. Hypercholesterolemia induced cerebral small vessel disease. PLoS One. 2017;12:e0182822.
29. Song T, Chang Y, Kim A, ym. High dietary glycemic load was associated with the presence and burden of cerebral small vessel diseases in acute ischemic stroke patients. Nutr Res. 2018;51:93-101.
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
English Summary
How diet effects to Alzheimer´s disease and cerebral small vessel disease
Amount of memory disorders is growing. Changing lifestyle factors can prevent their development. Diet is a central factor which can be changed. Whole plant based diet seems to be the most healthiest choice also for the brain. Especially berries, vegetables and fibre seem to important. Amounts of saturated fat, refined carbohydrates and alcohol should be minimised. Single components (dietary supplements) are not beneficial if one doesn't have any deficiencies.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti