Alkoholista; ilosta, kärsimyksestä ja lainsäädännöstä

Ihmiset ovat osanneet valmistaa päihdyttävää etanolia (CH₃CH₂OH) eli etyylialkoholia (eli puhekielessä alkoholia) jo vuosituhansien ajan. Useissa maissa alkoholinkäyttö on laillista ja sosiaalisesti hyväksyttyä. Alkoholi vaikuttaa aivoissa suurelta osin hermosolujen gamma-aminovoihappo (GABA) -järjestelmän kautta. Se sitoutuu GABA_A -reseptoreihin lisäten siten hermosolujen toimintaa estävän (inhibitorisen) hermovälittäjäaine GABA:n vaikutuksia. GABA -järjestelmän lisäksi alkoholi vaikuttaa myös  glutamaatin N-metyyli-D-asparagiinihappo (NMDA) -reseptorien sekä monen muun välittäjäaine -järjestelmän kautta (glutamaatin AMPA- ja kainaattireseptorit, nikotiinin asetyylikoliinireseptorit, serotoniinin 5-HT₃ -reseptorit, glysiini, adenosiini, kalsium- ja GIRK -kanavat) (1). Näiden mekanismien kautta se lievittää ahdistusta ja tuo hyvänolon tunteen. Estottomuus lisääntyy ja monet ovat humalassa avoimempia ja hakeutuvat herkemmin sosiaalisiin tilanteisiin. Toisaalta myös harkintakyky ja tasapaino heikkenevät, minkä vuoksi erilaiset virhearvionnit sekä onnettomuudet lisääntyvät. Jos alkoholia on käytetty useita päiviä, niin käytön lopettaminen altistaa kouristelulle (eli alkoholikrampeille). Tämä on seurausta hermosolujen muuttuneesta (GABA-) välittäjäainetasapainosta. Voisi ajatella, että aivot ovat kerenneet tottua siihen, että hermosolujen toimintaa estävää alkoholia on tarjolla. Kun alkoholia ei enää olekaan saatavilla, niin hermosolujen aktiivisuus “karkaa käsistä” ja ihminen kouristaa.

Itse olen maistanut ensimmäisen kerran alkoholia, varmaankin olutta, luultavasti joskus alle kouluikäisenä. Vanhempani ovat antaneet minulle pienen tilkan kun olen ollut utelias, että mikä juttu tuo saunaolut oikein onkaan. Oluen hapan maku ei kuitenkaan ole tuolloin tehnyt suurta vaikutusta ja asia on unohtunut useaksi vuodeksi. Ala-asteen lopuilla ja yläasteella alkoholijuomat alkoivat kiinnostaa uudelleen. Oli uutta ja jännää yrittää hankkia jostain alkoholipitoista. Piti päästä testaamaan minkälaista on olla humalassa ja saada sitä kautta myös arvostusta kaveripiirissä. Tämä ei loppupeleissä ollut kovinkaan vaikeaa. Noin viidestätoista ikävuodesta eteenpäin juhlapyhät (vaput, uudetvuodet, jne) kuluivatkin rattoisasti kavereiden kanssa ryypätessä. Muutamaa vuotta myöhemmin siitä tuli tavanomainen tapa viettää myös monia lauantai-iltoja. Perjantaisin en useimmiten (onneksi) malttanut “lähteä radalle”, koska lauantaiaamuisin oli voimistelutreenit.

Muistan kuinka alkuun oli mahtavaa kun humalassa uskalsi ja halusi puhua lähes kaikille ja kaikesta. Pian kuitenkin huomasin, että “enhän minä tähän alkoholia tarvitse, jos voin tehdä näin humalassa, niin miksipä en myös selvinpäin”. Juomingit jatkuivat kuitenkin vielä vuosia koska alkoholista tuli kuitenkin hetkellisesti hyvä olo ja totunnaisesti sen käyttö liittyi ajanviettoon ystävien parissa. Lääkiksen aikana oma alkoholinkäyttöni kuitenkin väheni asteittain ja viimeisten parin vuoden aikana olen tainnut juoda yhden lasillisen viiniä. Huomasin jossain vaiheessa, että voin paljon paremmin kun en ryyppää. Viettämällä aikaa läheisten ihmisten kanssa, liikkumalla ja meditoimalla saan samat “kiksit” kuin alkoholilla. Todennäköisesti näidenkin asioiden vaikutukset välittyvät aivoissani alkoholin tapaan mm. GABA:n, glutamaatin ja serotoniinin reseptorien kautta. Ja olo on jatkuvasti hyvä. Tai edes ok, eli ei siis ole krapuloita tai morkkiksia. Nyt ajatus runsaamman alkoholinkäytön tuomasta krapulasta tuntuu järjettömältä hinnalta lyhyestä nousuhumalasta.

Alkoholinkäyttö aiheuttaa paljon kärsimystä. Ei liene sairautta jonka kehittymistä alkoholi ei lisäisi. Sydän- ja verenkiertosairaudet, syövät, autoimmuunisairaudet, psyykkiset ongelmat, muistisairaudet, jne, jne… Alkoholi johtaakin tilastoja suomalaisten työikäisten miesten yleisimpänä kuolinsyynä. Sosiaalisesta kärsimyksestä tuskin tarvitsee edes mainita (2)(3). Kuinkahan moni ihminen ei olisi menettänyt työpaikkaansa, syrjäytynyt tai veloissaan jos alkoholia ei olisi lainkaan keksitty? Olipa näiden ongelmien taustalla mitä muita syitä tahansa, niin monen kohdalla alkoholi on pahentanut ongelmien kasaantumista. Laskutavasta riippuen alkoholi aiheuttaakin vuosittain 4-14,5 miljardin euron kustannukset yhteiskunnallemme (4).

Olen tehnyt töitä lääkärinä useilla eri erikoisaloilla; terveyskeskuksissa, pientraumalla, anestesiologialla, sisätaudeilla, neurologialla ja psykiatrialla. Jokaisessa paikassa iso-osa potilaskäynneistä/sairaalahoitojaksoista on johtunut alkoholista. Terveysasemilla ja psykiatrialla alkoholin aiheuttamat ongelmat näkyvät mm, psyykkisen voinnin heikkenemisenä ja sosiaalisten ongelmien kasaantumisena. Pientraumalla ja anestesiologialla erilaisina tapaturmina. Neurologialla mm. essentiellin vapinan, päänsäryn, hermorappeumasairauksien sekä aivoverenkiertohäiriöiden muodossa. Lisäksi olen valitettavasti päässyt todistamaan alkoholinkäytön aiheuttamia ongelmia myös omassa ystäväpiirissäni. On ollut surullista nähdä kuinka ihmiselämän potentiaali kasvaa onnelliseksi ihmiseksi valuu hukkaan. On tehnyt mieli auttaa, mutta voimat ja taidot eivät ole riittäneet enempään. Aiemmat kokemukset huutavat, että “ei tuosta ollut apua viimeksikään, rikot vain itsesi”. Tämän riittämättömyyden tunteen kanssa on täytynyt oppinut elämään. Autan silloin kun voin ja silloin kun ei voi, niin pyrin olemaan tuottamatta harmia. Pahalta se silti tuntuu kun näkee, että toinen kärsii.

Kun alkoholin verotusta edellisen kerran kevennettiin, niin kuolintilastoihin tuli selvä piikki. Ihmiset joivat itsensä hengiltä ja on vastuutonta väittää, että se oli heidän “oma valintansa”. Nyt hallitus on jättänyt esityksen uudesta alkoholilaista eduskunnalle ja sitä käsitellään eduskunnassa luultavasti syksyllä (5). Esityksen toteutuessa vahvempien (5,5%) alkoholijuomien myynti sallittaisiin kaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla. Myös alkoholijäätelöitä saattaisi tulla tarjolle. Helppo vaihtoehto alkoholinkäytön aloittamiseen etenkin nuorille jotka ovat mieltyneet makeaan. Perusteina alkoholilainsäädännön uudistamiselle hallitus on esittänyt “normien purkamisen, alkoholihaittojen vähentämisen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamisen”. Kuulostaa aikamoiselta hölynpölyltä. Lähempänä totuutta lienee, että alkoholiteollisuus on onnistunut lobbauksessa. Toteutussaan nykyinen esitys toisi lähinnä runsaasti alkoholihaittoja kansalaisille ja töitä lääkäreille. Sekä tietenkin rahaa alkoholiteollisuudelle. Kuten myös käsikirurgian dosentti Vastamäki Lääkärilehdessä hiljattain esitti, niin kyseisen esityksen läpimenoon voi vielä vaikuttaa olemalla suoraan yhteydessä kansanedustajiin (6). Lisäksi voi pyrkiä vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen ja asian näkyvyyteen mediassa esimerkiksi lehtien mielipidepalstojen sekä sosiaalisen median kautta. Meidän kaikkien vuoksi on toivottavaa, että uusi alkoholilakiesitys ei mene läpi eduskunnassa.

“There are two types of laws, those that are just and those that are unjust. A just law is a man-made code that squares with the moral law. An unjust law is a code that is out of harmony with the moral law.”

-Marthin Luther King Jr.

Viitteet:

(1) https://en.wikipedia.org/wiki/Ethanol

(2) https://www.thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/alkoholi/alkoholihaitat

(3) http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01120

(4) http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/alkoholin-haittakustannukset-kattaisivat-koko-kestavyysvajeen/3102644

(5) http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005212900.html

(6) http://www.laakarilehti.fi/ajassa/keskustelua/alkoholilakiesitysta-on-muutettava/

Roskaruoka on järkevä valinta

Maapallon ilmasto lämpenee. Suurin syy tähän ovat ihmiskunnan aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Ilmaston lämmetessä monilla alueilla aiemmat elinkeinot tulevat mahdottomiksi mm. kuivuuden vuoksi. Tämän seurauksena nälänhädät ja sodat lisääntyvät ja pakolaisten määrä kasvaa. Lämpötilan nousun vaikutukset ulottuvat siis pallomme kaikkiin kolkkiin.

Yli puolet kasvihuonepäästöistä tulee karjataloudesta (1). Ilmaston lämpenemistä voitaisiinkin hillitä tehokkaasti siirtymällä enemmän kasvispainotteiseen ruoantuotantoon. Yksilötasolla kasvisruoka onkin viisas valinta sekä oman, että myös muiden hyvinvoinnin kannalta.

Toinen keskeinen tapa ruoantuotannosta tulevien kasvihuonepäästöjen vähentämiseen on ruokahävikin pienentäminen. Arviolta kolmasosa maailmassa tuotetusta ruosta päätyy roskiin. Suomessa vuosittainen ruokahävikki on 120-160 miljoonaa kiloa, eli 20-30 kiloa henkeä kohti. Eniten ruokaa heittävät pois kotitaloudet, noin puolet enemmän kuin kaupat (2)(3).

Olen nyt noin vuoden verran dyykannut suurimman osan sapuskoistani. Eli suomeksi sanottuna hakenut ruokani siis kauppojen roska-astioista. Tämä on ollut monella tavalla hyvin silmiä avaavaa puuhaa. Ensinnäkin on ollut järkyttävää nähdä omin silmin kuinka paljon hyvää syömäkelpoista ruokaa heitetään pois. Osa kaupoista lahjoittaa viimeisen käyttöpäivän päiväyksellä olevat lihajalosteet ja leivät mm. Pelastusarmeijalle. Osa ei. Usein ruoanhakureissulla onkin tullut vastaan roskapönttö, joka on pullollaan tuoretta leipää tai avaamattomia lihapakkauksia kyseisen päivän päiväyksellä merkittyinä. En ole ostanut lihaa kaupasta pitkään aikaan. Viimeisen vuoden aikana olen kuitenkin syönyt usein kanaa kun olen löytänyt sitä. Hedelmiä ja vihanneksia on tarjolla lähes aina. Monissa kaupoissa on ilmeisesti tapana heittää esimerkiksi edelliset banaanit pois uuden erän saapuessa. Mitään muuta “järkevää” syytä en ainakaan ole keksinyt sille, että saan kerätä mukaani pari muovipussillista hyväkuntoisia keltaisia banskuja.

Esimerkiksi Ranskassa kaupat eivät saa heittää syömäkelpoista ruokaa pois. Laki velvoittaa jakamaan sen ilmaiseksi, jos esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestö tahtoo noutaa kyseiset elintarvikkeet ja asettaa ne ilmaiseksi noudettaviksi. Suomessakin kyseinen lakimuutos on onneksi käsittelyssä (4).

Herkullisen ilmaisen ruoan lisäksi olen saanut tutustua myös kauppojen henkilökuntaan. Suurin osa vastaantulleista työntekijöistä on ollut mukavia. Olen keskustellut mm. ruoan poisheittämisestä ja dyykkaamisesta monien kanssa. Monet heistä ovat olleet samaa mieltä mm. siitä, että kauppojen ruokahävikkiä voisi pienentää esimerkiksi juuri hyväntekeväisyysjärjestöjen avulla. Muutaman kerran paikalle on saapunut myös vihaisia ihmisiä. Minua on uhkailtu mm. poliisilla ja kerrottu, että dyykkaaminen on rikos. Heittäessään ruoan pois kauppa on kuitenkin jo luopunut sen omistusoikeudesta. Mikäli roskakatokseen ei siis ole murtautunut eikä sotke paikkoja, niin poisheitetyn ruoan noutaminen on laillista (5). Asian suhteen voisi myös ajatella, että sanoipa laki mitä tahansa, niin ruokahävikin pienentäminen on esimerkillistä toimintaa.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan yhteisiä sopimuksia. Toivottavasti mm. edellä mainittu lakimuutos hävikkiruoan jakamisesta tulee pian voimaan myös Suomessa. Yhteisön tasolla se olisi jälleen yksi askel oikeaan suuntaan. Ihmisyhteisöt koostuvat kuitenkin yksilöistä. Ei siis ole lainkaan yhdentekevää miten elämme. Valintamme vaikuttavat omaan elämäämme ja lisäksi toimimme esimerkkinä muille. Ilmaston lämpenemistä estääksemme voimme esimerkiksi päättää vähentää omaa ruokahävikkiämme ja suosia kaikissa valinnoissamme kasviruokaa. Näin saa samalla myös hyvän mielen, koska tietää toimivansa hyvällä tahdolla ja viisaasti omien periaatteidensa mukaan.

Viitteet:

http://www.cowspiracy.com/infographic

http://www.hel.fi/www/kanslia/virka-fi/nayttelyt/galleriassa-nyt/

http://www.saasyoda.fi/ruokahävikki-suomessa

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/lakimuutos-velvoittaisi-kaupat-jakamaan-havikkiruoan-leipajonoon-kauppa-nihkeana-pitaisi-perustua-vapaaehtoisuuteen/5886008

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/271309-kauppa-uhkaa-roskisruuan-dyykkaajaa-poliisilla-nain-sanoo-laki

Olet mitä syöt?

Kaikki elävät olennot haluavat olla onnellisia ja välttää kärsimystä. Niin myös minä. Tämä kaikkea elävää yhdistävä myötäsyntyinen pyrkimys on kirjoitettu tiukasti myös geneettiseen koodiimme ja se ohjaa käyttäytymistämme monella tapaa. Muiden eläinten tapaan ihminen tavoittelee nautintoa ja yrittää välttää kärsimystä. Miellyttäviksi koetut aistikokemukset, tunteet ja tuntemukset muokkaavat hermoverkkojamme siten, että suuntaudumme jatkossakin kohti tällaisia kokemuksia. Sama pätee päinvastaisessa mielessä myös epämiellyttäviin kokemuksiin; ne jättävät mieleemme muistijäljen, joka ohjaa meitä jatkossa välttämään tuskan lähdettä.

Ihmiselimistö on rakentunut soluista ja solut puolestaan eri alkuaineatomien muodostamista molekyyleistä. Happi (O2, 65%), hiili (C, 18%), vety (H, 10%), typpi (N, 3%), fosfori (P, 1.5%) ja kalsium (Ca, 0.35%) muodostavat yhdessä n. 98% elimistön rakennusaineista (1). Termodynamiikan toisen pääsäännön mukaisesti kaikenlaisilla systeemeillä on taipumuksena ajautua kohti epäjärjestystä ja tämä pätee luonnollisesti myös soluihin joista koostumme. Maapallon pinta tarjoaa meille maailmankaikkeuden mittakaavassa minimaalisen alueen, jossa elimistömme pysyy kasassa. Ja myös tällä alueella elinympäristömme on monella tapaa kaikkea muuta kuin turvallinen; elämälle välttämätön auringonsäteilykin aiheuttaa soluihimme vaurioita. Vanhojen solujen korjaamista sekä uusien solujen rakentamista varten elimistömme tarvitseekin sekä energiaa, että uusia rakennuspalikoita. Supermarkettien ja pikaruokaloiden tarjoama ravinto ei kuitenkaan valitettavan usein täytä näistä tarpeista kuin ensimmäisen.

Mitä ravinnosta sitten tulisi saada? Ensinnäkin nestettä. Ilman ruokaa pysymme elossa viikkoja tai jopa kuukausia, mutta ilman nestettä vain päiviä. 45-65% painostamme onkin vettä. Naisilla keskimäärin hieman vähemmän kuin miehillä, sillä naisilla on enemmän rasvasoluja (joissa ei ole paljon vettä). Virtsan ja ulosteen mukana elimistöstä poistuu haitallisia aineita ja lisäksi nestettä haihtuu myös iholta lämmönsäätelyn seurauksena. Ilman säännöllistä tankkausta elimistö siis kuivuu. Ihmisen nestetarve on n. 30ml/kg/vrk. 70kg painoisella henkilöllä tämä tarkoittaa n. 2,1 litraa vuorokaudessa. Tarve kuitenkin vaihtelee suuresti mm. hikoilun, ravinnon koostumuksen ja liikunnan vaikutuksesta.

Veden lisäksi ravinnosta tulee saada kaikkea sitä mitä elimistö ei itse pysty valmistamaan muista sisäänotetuista rakennusaineista. Tällaisia välttämättömiä korjaus-/rakennuspalikoita ovat erilaiset vitamiinit, kivennäis- ja hivenaineet sekä tietyt aminohapot ja rasvahapot. 

Ihminen tarvitsee ravinnosta 13 eri vitamiinia (2). Näistä ADE ja K -vitamiinit ovat rasvaliukoisia, niitä saadaan pääsääntöisesti rasvaisista ruoista ja ne myös varastoituvat elimistön rasvakudokseen. Hyviä lähteitä näille vitamiineille ovat mm. kylmäpuristetut kasvisöljyt ja pähkinät. Eläinkunnan tuotteista rasvainen kala (lohi, taimen) ja maksa sisältävät myös runsaasti rasvaliukoisia vitamiineja. Eläinkunnan tuotteiden kanssa ongelmana on kuitenkin se, että ihminen on viime vuosina kuluttanut näitä maapallon tarjoamia resursseja aivan liikaa. Ylenmääräinen lihansyöntimme on syynä myös suurimpaan osaan (arviolta 51%) maailmanlaajuisista kasvhuonepäästöistä (3). Jos siis haluamme, että myös lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus elää hyvää elämää, niin vähennämme eläinperäisten tuotteiden kulutusta rajusti. Muussa tapauksessa ilmastonmuutoksen (sekä sen mukanaan tuomien sotien ja pakolaisvirtojen) sekä luonnovarojen (mm. merien kalakantojen) ehtymisen seurauksena lapsemme tulevat elämään hyvin erilaisesssa maailmassa kuin me nyt. Meret eivät valitettavasti ole nykyäänkään enää kovin puhtaita (ja etenkin Pohjanlahdesta ja Suomenlahdesta pyydettyihin) kaloihin on kertynyt terveydelle haitallisia dioksiineja ja PCB (polykloorattuja bifenyyli)-yhdisteitä (4). Samaten maksaruokien suhteen ongelmaksi voivat muodostua erilaiset raskasmetallit sekä maksan runsas A-vitamiinipitoisuus (5).

D-vitamiinia useat suomalaiset saavat liian vähän. Ihomme kykenee normaalisti muodostamaan D3-vitamiinia, eli kolekalsiferolia, kunhan vain saamme riittävästi auringonvaloa. Suomessa tämä ei kuitenkaan toteudu kuin kesäaikaan, joten muina aikoina on viisasta täydentää D-vitamiinivarantojaan myös purkista (6).

Tuoreet marjat, kasvikset, vihannekset ja hedelmät sekä täysjyvävilja ovat hyviä vesiliukoisten vitamiinien lähteitä. Vesiliukoiset vitamiinit eivät juurikaan varastoidu elimistöön, joten niitä tulee saada ravinnon mukana tiheämmin kuin rasvaliukoisia vitamiineja. B12-vitamiini on tästä poikkeus ja sen maksavarastot riittävätkin useaksi vuodeksi. Sitä on kuitenkin vain eläinkunnan tuotteissa, joten kasvisyöjien, etenkin täysvegaanista ruokavaliota noudattavien, tuleekin syödä B12-vitamiinia erikseen tabletteina. Nuorten (ja etenkin raskautta suunnittelevien) naisten kannattaa huolehtia erityisesti myös riittävästä folaatin (B9-vitamiinin) saannista, sillä alkuraskauden folaatin puute voi johtaa alkion hermostoputken sulkeutumishäiriöön (7). C-vitamiini, eli askorbiinihappo puolestaan, on tärkeä antioksidantti joka edistää mm. kasviksista saatavan ei-hemiraudan (Fe3+) imeytymistä sekä osallistuu steroidinhormonien ja kollageenin synteesiin. C-vitamiini saattaa myös lyhentää ylähengitystieinfektion kestoa muutamalla vuorokaudella (8). Eli appelsiineja (ja lepoa) flunssan hoidoksi. Lisätietoa näistä ja muista vitamiineista löytyy esimerkiksi professori Antti Aron kirjoittamasta Terveyskirjaston Vitamiinit ja kivennäisaineet -artikkelista (9).

Esi-isiemme elinympäristössä natriumia ei ollut saatavilla yhtä yltäkylläisesti kuin nykyään. Samaan tapaan myöskään energiaa ei ollut tarjolla liikaa. Niinpä makuaistimme on kehittynyt suosimaan toisaalta suolaista natriumpitoista, ja toisaalta makeaa energiapitoista ruokaa. Finravinto 2007 tutkimuksen mukaan suomalaiset naiset saivat ravinnostaan suolaa (NaCl) 6.1g/vrk ja miehet 8.4g/vrk. Vaikka nämä luvut eivät ylitäkään valtion ravitsemusneuvottelukunnan saantisuositusten ylärajoja (6g/vrk naisilla ja 7g/vrk miehillä) kovin paljoa, niin verenpaineen ja valtimoiden terveyden kannalta olisi parempi jos saanti olisi huomattavasti vähäisempää (3-4g/vrk tai jopa vähemmän).(10) Suomalaisten tulisi saada ravinnostaan myös enemmän kaliumia, jonka vähäinen saanti nostaa sekin osaltaan verenpainetta. Vähentämällä suolaisten ruokien ja lisäämällä kasvisten käyttöä ehkäistäisiinkin monta aivohalvausta ja sydäninfarktia.

Energiaa elimistömme solut saavat hiilihydraateista, rasvoista ja proteiineista. Proteiinit koostuvat aminohapoista ja toimivat elimistössämme lukuisissa eri tehtävissä. Ravinnon proteiinit pilkkoutuvat aminohapoiksi mahasuolikanavan alkuosassa ja vapaat aminohapot imeytyvät suolen seinämän läpi. Näistä aminohapoista elimistön solut rakentavat sitten jälleen uusia proteiineja elimistön omiin tarpeisiin. Esimerkiksi lihassolujen aktiini- ja myosiiniproteiinit mahdollistavat lihaksen supistumisen. Mikäli rakennusainesta on yllinkyllin, niin ylimääräiset aminohapot muutetaan maksassa hiilihydraateiksi (glykogeeniksi) ja rasvoiksi. Hyviä proteiininlähteitä ravinnossa ovat palkokasvit (esim soija ja kikherneet), pähkinät ja täysjyvävilja. Myös esimerkiksi sienet ja levät sisältävät jonkin verran proteiinia. Eläinperäisissä proteiinin lähteissä on huomattavasti vähemmän mikroravinteita ja niiden mukana saadaan elimistölle haitallista tyydyttynyttä rasvaa sekä kolesterolia. Mikäli niitä kuitenkin käyttää, niin kannattaa suosia vähärasvaisia maitotaloustuotteita ja rasvaista kalaa. Punainen liha ja lihajalosteet on todettu syöpävaarallisiksi joten niiden käyttöä ei voi suositella. Yhdestä grammasta proteiinia saadaan energiaa n 4kcal. Ihmisen elimistö pystyy valmistamaan yhtätoista tarvitsemistaan 20:stä aminohaposta. Loppuja yhdeksää, ns. välttämätöntä, aminohappoa tulee saada ravinnosta. Lisäksi kokonaisproteiininsaannin tulee olla riittävä. Terveyden kannalta optimaalinen määrä proteiinia ravinnossa lienee n. 1-2 g/kg/vrk. Esimerkiksi monilla vanhuksilla ruokavalio sisältääkin liian vähän proteiinia, mikä (yhdessä vähäisen fyysisen aktiivisuuden kanssa) johtaa lihasten surkastumiseen (11). Ruokavaliota korjaamalla ja liikuntaa lisäämällä voitaisiinkin parantaa monen ikäihmisen elämänlaatua sekä pidentää “itsenäisen pärjäämisen aikaa” (kotona). Proteiinipitoinen ruoka edesauttaa myös painonhallinnassa, sillä se pitää hyvin nälkää loitolla. Yli 3 g/kg/vrk proteiininkäyttöä kannattaa kuitenkin välttää; tarpeen ylittyessä proteiinipitoiset ruoat vievät tilaa muulta ravinteikkaalta ruolta. Yli 5g/kg/vrk määrillä tulee vastaan myös maksan kyky muuttaa aminohapoista peräisin oleva typpi ureaksi ja tämä voi johtaa mm. urean ja ammonium-ionien ylimäärään veressä (12).(13) 

Proteiinin lisäksi tarvitsemme ravinnosta myös rasvoja. Rasvoista saadaan energiaa 9kcal/g ja lisäksi elimistö käyttää niitä mm. solukalvojen ja steroidihormonien valmistamiseen. Linolihappoa (omega-6) ja alfalinoleenihappoa (omega-3) on saatava ravinnosta, mutta muut rasvahapot elimistö voi valmistaa itse (14). On esitetty, että länsimainen ruokavalio aiheuttaa elimistöön jatkuvan (matala-asteisen) tulehduksen (inflammaation) koska se sisältää liian vähän omega-3 sarjan rasvahappoja suhteessa omega-6 sarjan rasvahappoihin (15). Oli niin tai näin, niin tätä epäsuhtaa voi korjata suosimalla ravinnossa mm. pellavansiemeniä, kylmäpuristettua rypsiöljyä (joka on myös mitä loistavin esimerkki terveellisestä ja ekologisesta lähiruosta) sekä saksanpähkinöitä. Siemenissä ja pähkinöissä on rasvojen lisäksi myös kuitua ja vitamiineja. Ne pitävätkin olon pidempään kylläisenä kuin pelkkiä ravinneköyhiä hiilihydraatteja, eläinproteiinia tai öljyjä sisältävä ravinto.

Tyydyttyneitä rasvahappoja on lähes kaikissa vähänkin rasvaa sisältävissä ruoissa ja elimistö pystyy valmistamaan niitä myös itse. Ravinnon tyydyttyneen rasvan on ajateltu ahtauttavan valtimoita ja altistavan siten sydän- ja verisuonisairauksille. Tiedetään, että esimerkiksi punaisen lihan ja prosessoitujen lihavalmisteiden kulutus on yhteydessä lisääntyneeseen sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Yksiselitteistä syytä tälle ei kuitenkaan tiedetä (16)(17). Ilmiö saattaa selittyä myös sillä, että tyydyttyneen rasvan lisäksi lihasta ja lihajalosteista löytyy (myös muita) terveydelle haitallisia ainesosia kuten AGE (advanced glycation end products) yhdisteitä ja TMAO:ta (trimethylamine N-oxide), nitrosamiineja, heterosyklisiä amiineja (HAA), polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH) sekä kolesterolia. Mikroravinteita ja kuitua eläinperäisissä tuotteissa on huomattavasti vähemmän kuin prosessoimattomissa kasvikunnan tuotteissa. Ravinteikkaista ruoista, esimerkiksi pähkinöistä, siemenistä tai kasvisöljyistä, saatavaa tyydyttynyttä rasvaa ei siis ole syytä pelätä kunhan kokonaisenergiansaanti vain pysyy kurissa. Transrasvoja sen sijaan kannattaa välttää kuin ruttoa. Ainakin jos välittää terveydestään. Näitä elimistön verisuonia ahtauttavia rasvahappoja muodostuu kovissa lämpötiloissa mm. rasvoja kovetettaessa. Suomalaiset margariinit eivät nykyään enää sisällä merkittäviä määriä transrasvoja, mutta sen sijaan erilaisissa valmistaikinoissa, ranskalaisissa perunoissa ja viinereissä niitä on edelleen. Pakkaukset joiden tuoteselosteessa lukee “osittain kovetettu kasvisrasva” kannattaakin jättää kaupan hyllylle (18).

Hiilihydraateista elimistömme solut saavat energiaa n. 4kcal/g. On esitetty, että ihmiselimistö on oppinut hyödyntämään hiilihydraatteja erityisen tehokkaasti energianlähteenään, koska esi-isämme saalistivat juoksemalla saaliinsa uuvuksiin (19). Tällaisissa urheilusuorituksissa elimistön kyky varastoida hiilihydraatteja glykogeeninä maksaan ja lihaksiin, sekä kyky purkaa energiaa tehokkaasti (sekä hiilihydraateista, että rasvoista) ovat epäilemättä olleet suureksi hyödyksi. Energian lisäksi hiilihydraattipitoiset kasvikset, marjat ja hedelmät ovat tarjonneet esi-isillemme energian lisäksi myös muita ravinteita (mm. vitamiineja ja antioksidantteja). Elimistömme on oppinut kuitenkin tulemaan toimeen myös ilman "hiilareita" (20). Esi-isämme joutuivat aina silloin tällöin myös paastoamaan ja tämän myötä maksan ja lihasten glykogeenivarastot loppuivat pian. Oli siis tärkeää, että energiaa osattiin purkaa myös rasvoista ja proteiineista. Elimistömme onkin sopeutunut käyttämään energianaan tarvittaessa myös vapaista rasvahapoista valmistamiaan ketohappoja (asetoasetaatti, asetoni ja beetahydroksibutyraatti) (21).

Terveyden kannalta optimaalista olisi jos ravintomme koostuisi pääasiassa kasviskunnan tuotteista; marjoista, vihanneksista ja kasviksista, hedelmistä, pavuista, pähkinöistä, etc. Nämä ovat hiilaripitoisia ruokia joissa on samalla runsaasti myös suojaravintoaineita (edellä mainitut vitamiinit, hivenaineet, antioksidantit). Sen sijaan ns. puhdistettuja hiilihydraatteja ei tarvitse kukaan. Näitä ovat tuotteet joissa on pelkkiä hiilihydraatteja (eli energiaa) ilman suojaravinteita (sakkaroosi eli arkikielessä sokeri, valkoinen vilja, maissi). Viljojen osalta taikasanana voidaan pitää täysjyvätuotteita. Myös markkinamiehet ovat tajunneet saman ja valitettavan usein monet täysjyväviljana mainostettavat leivät sisältävätkin vain ripauksen täysjyväviljaa ja loput esimerkiksi valkoisia vehnäjauhoja. Tällaiset tärkkelyspitoiset tuotteet ovat ravinneköyhiä ja lisäksi ne nostavat nopeasti verensokeria. Terveellä ihmisellä verensokeri ei tosin ennätä nousemaan, koska makean maun aistimus sekä suolesta erittyvät hormonit yhdessä verenkiertoon imeytyvän glukoosin kanssa lisäävät myös haiman insuliinineritystä. Ilman näitä insuliinipiikkejä verensokeri nousisi haitallisen korkeaksi. Ajan kuluessa ja solujen vanhetessa näin usein käykin. Etenkin ylipainoisilla ihmisillä on yleistä, että haiman tuottama insuliini ei enää riitä “sulkemaan maksan glukoosihanoja” ja siirtämään tarpeeksi verensokeria kudosten käyttöön ja varastoitavaksi. Tällöin puhutaan insuliiniresistenssistä ja sairauden nimenä on aikuistyypin (tai tyypin II) diabetes. Useimmissa tapauksissa tehokkain hoito olisi kehon rasva määrän vähentäminen ja lihasmassan lisääminen. Eli liikunta ja ruokavalion muokkaaminen. Kasvispainotteista ruokavaliota voi suositella tässäkin tilanteessa, sillä se sisältää muiden ravinteiden ohella myös runsaasti kuitua ja auttaa siten pitämään olon kylläisenä (22).

Proteiinien, rasvojen ja hiilareiden lisäksi elimistö pystyy muodostamaan energiaa (7kcal/g) myös etanolista eli etyylialkoholista. Terveyden kannalta tämä on kuitenkin huonoin mahdollinen energianlähde. Alkoholinkäyttö mm. rasvoittaa maksaa altistaen siten sekä maksakirrosille, että maksasyövälle, ja etanolin aineenvaihduntatuotteena muodostuva asetaldehydi lisää mm. mahasuolikanavan-syöpien riskin moninkertaiseksi (23) (24). Lisäksi alkoholi lisää sisäelinten ympärille kertyvän haitallisen rasvan määrää, “naisistaa miehiä ja miehistää naisia” hormonipitoisuuksiin vaikuttamalla, lisää mielenterveysongelmia jne jne. Samoin kuin sokerista, niin myös etanolista saadaan siis parhaimmillaankin vain hetken nautinto sekä ravinneköyhää energiaa.

Muista ravintoaineista mainittakoon vielä kofeiini. Kofeiinipitoisia juomia (kahvia, teetä sekä kaakaota) käytetään runsaasti nautintoaineita ja piristeinä. Suomalaiset saavat kahvista yli puolet ravinnon antioksidanteista ja kahvia juovien kuolleisuus ja sairastuvuus moniin sairauksiin on pienempi kuin kahvia juomattomien (25). Ei ole kuitenkaan selvää selittyvätkö nämä positiiviset havainnot kahvilla/kofeiinilla vai jollain toisella kahvinjuontiin liittyvällä tekijällä (kuten sosiaalisen käyttäytymisen lisääntyminen tms). Joillakin ihmisillä, ilmeisesti pääasiassa aivojen adenosiini 2A2 reseptorin rakenteesta johtuen (26), kofeiini voi myös valvottaa hyvin herkästi. Kofeiini lisää sympaattisen hermoston aktiivisuutta. Liiallisena tämä johtaa käsien tärinään ja hikoiluun, sydän alkaa tykyttää ja ahdistaa. Jatkuvasti käytettynä kofeiinille muodostuu toleranssia ja tarvitaan aiempaa suurempi annos samojen (toivottujen ja ei-toivottujen) vaikutusten aikaansaamiseksi. Toisaalta elimistö myös tottuu siihen, että kofeiinia on saatavilla ja kehittyy riippuvuus; ilman aamun kahvimukia olo ei ole normaali. Väsymyksen paras “hoitokeino” olisi luonnollisestikin nukkuminen. Myös useiden tutkimusten mukaan, vaikka lyhyetkin, (päivä)torkut elvyttävät aivoja paremmin kuin kahvi (25). Myös kofeiininkäytön suhteen on siis järkevää pyrkiä kohtuuteen ja kokeilla voisiko vaikka pärjätä ilmankin. Näin mieli olisi vapaa addiktioista ja jos joskus todella tarvitsisi olla pirteä, niin tällöin “varastosta löytyisi vielä yksi käyttämätön työkalu”.

Elimistön energiatasapainoon vaikuttavat sekä energiansaanti, että energiankulutus. Terveyden kannalta olisi hyvä, jos nämä kaksi olisivat kutakuinkin tasapainossa. Helpoin tapa tämän tasapainon saavuttamiseen ja ylläpitoon on syödä ravinteikasta kasvisvoittoista ruokaa ja liikkua säännöllisesti. Oman terveyden lisäksi tästä hyötyvät myös muut. Ihminen, joka itse voi hyvin, jakaa hyvinvointia luonnostaan myös ympärilleen. Kasvispainotteinen ruokailu on myös eettisesti kestävä ratkaisu ja takaa siten hyvän fyysisen terveyden lisäksi myös hyvän omantunnon.

Viitteet;

1. http://tieku.fi/ihminen/elimisto/mitka-ovat-ihmisen-rakennusaineet
2. https://fi.wikipedia.org/wiki/Vitamiini
3. http://www.cowspiracy.com/infographic
4. https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikkeiden-turvallisen-kayton-ohjeet/turvallisen-kayton-ohjeet/kala/
5. https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikkeiden-turvallisen-kayton-ohjeet/turvallisen-kayton-ohjeet/maksan-ja-maksaruokien-kaytto/
6. Paakkari I. D-vitamiini. Duodecimin Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01044
7. https://en.wikipedia.org/wiki/Spina_bifida
8. Hemilä H. Vitamin C and Infections. Nutrients. 2017 Mar 29;9(4):339. 
9. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=seh00151&p_haku=vitamiinit
10. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruokasuola
11. Lihasvoimaharjoittelu on liian vähän käytetty täsmälääke lihavuudessa ja vanhuudessa, Sundell J., Hulmi J., Rossi J. Duodecim 2011;127:700–705. http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/haku?p_auth=YzsAYey9&p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_count=1&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo99359&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=haku&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_hakusana=jan+sundell
12. A review of issues of dietary protein intake in humans, Bilsborough S. and Mann N., Int J Sport Nutr Exerc Metab. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16779921
13. https://lihastohtori.wordpress.com/2012/04/26/ravinnon-proteiinit-lihaskasvussa-mika-on-tieteellinen-naytto/
14. http://www.pronutritionist.net/omega-3-rasvahapot/
15. http://www.pronutritionist.net/omega-6-rasvahapot-ei-niin-pahoja-sittenkaan/
16. http://www.pronutritionist.net/rasvameta-analyysi-detaaleissa-piilee-opetus/
17. http://www.pronutritionist.net/tyydyttynytta-rasvaa-sisaltavat-ruuat-ja-kuolleisuus/
18. http://www.pronutritionist.net/teollinen-transrasva-haviaa-elintarvikkeista-meilla-ja-muualla/
19. Ihmisen liikuntaelimistön evoluutiohistoria - kävelystä kestävyysjuoksuun, Viranta-Kovanen S., Duodecim 2015;131(21):1995-2001. https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo12510.pdf
20. https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiilihydraatti
21. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ketoosi_(tila)
22. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ravintokuitu
23. https://fi.wikipedia.org/wiki/Alkoholi_ja_syöpä
24. Uutta tietoa alkoholimaksavauriosta, Parkkila S. ja Niemelä O., Aikakausikirja Duodecim; 1995;111(13):1194. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/1995/13/duo50287
25. Kahvi ja terveys, Tuomilehto J., Aikakausikirja Duodecim 2013;129(13):1399-405 https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo11080.pdf
26.  “No Thanks, Coffee Keeps Me Awake”: Individual Caffeine Sensitivity Depends on ADORA2A Genotype, Landolt H-P. Sleep 2012 Jul 1;35(7):899-900

Tottelemattomuudesta

Harvardin yliopiston psykologian professori Steven Pinkerin mukaan elämme ihmiskunnan historian rauhaisinta ja vaurainta aikaa (1). Pinker myöntää, että alueelliset erot ovat suuria, mutta toteaa, että sotia käydään vähemmän ja ihmiset elävät pidempään kuin koskaan aiemmin. Matemaatikot Taleb ja Cirillo ovat kuitenkin hiljattain julkaisseet artikkelin, jossa he argumentoivat Pinkerin väitteitä vastaan (2)(3). Näyttää siis siltä, että sotien ja konfliktien määrä ei sittenkään ole laskussa.

Maailmanpankki on puolestaan väittänyt, että absoluuttisessa köyhyydessä, eli alle yhdellä dollarilla päivässä, elävien ihmisten osuus maailman väestöstä on ollut laskusuuntainen viime vuosikymmeninä. Sen laskelmien mukaan vuonna 1990 maailman väestöstä 28% eli tämän rajan alapuolella ja 1990-luvun lopussa osuus oli enää 23%. Valitettavasti näihinkään lukuihin ei voi luottaa mm. siksi, että maailmanpankin laskuissa osa kehitysmaiden asukkaista näyttää rikastuneen koska heillä on mahdollisuus käyttää oman maansa halpoja palveluita (vaikka he eivät niitä tarvitsekaan kun rahat eivät riitä edes ruokaan). (4).

Maailman väestön varallisuus ei ole jakautunut millään tavalla tasaisesti. 1% maailman väestöstä omistaa lähes puolet (48%) maailman varallisuudesta. Tämän suurituloisimman prosentin tulot myös kasvoivat 1990- ja 2000-luvuilla 60%. Toisaalta taas köyhin 50% maailman väestöstä omistaa vain yhden prosentin maailman varallisuudesta. (5) Eli ei siis juuri mitään.

Tasa-arvoisempi maailma olisi meidän kaikkien yhteinen etu. Köyhyyden ja nälänhädän helpottaessa myös konfliktien ja pakolaisten määrät pienenesivät. Kaikilla olisi parempi olla. Tämän päämäärän tavoittelussa kansakuntien yhteiset päätökset ovat avainasemassa. Tarvitaan myös globaaleja lakeja ja säännöksiä, joita kaikkien tulee sitoutua noudattamaan. Ilman tällaisia yhteisiä ohjenuoria ponnistelut esimerkiksi absoluuttisen köyhyyden tai ilmastonmuutoksen torjumiseksi valuvat helposti hukkaan.

Lainsäädäntöä, kuten kaikkea muutakin inhimillistä toimintaa, tulisi ohjata pyrkimys yhteiseen hyvään. Toisinaan tämä ei syystä taikka toisesta kuitenkaan toteudu ja kaikkien sääntöjen noudattaminen ei aina olekaan viisasta. Historia tuntee lukuisia Gandhin ja Marthin Luther King Jr:n kaltaisia suurmiehiä ja -naisia, jotka ovat omalla valtavirran vastaisella toiminnallaan saaneet aikaiseksi suuria yhteiskunnallisia muutoksia parempaan päin.

Oman aikamme oivana esimerkkinä esimerkillisestä tottelemattomuudesta toimivat mm. 36-vuotiaan suomalaisen taiteilijan Jani Leinosen taideteokset (6). Hänen kuuluisin mediatempauksensa lienee Helsingin Ruoholahden McDonald´sin Ronald McDonald patsaan “kidnappaus ja teloittaminen” vuonna 2012. Teon tarkoituksena oli kyseenalaistaa McDonald´sin etiikkaa (pikaruoan terveellisyys, tuotantoeläinten kohtelu, työntekijöiden palkat, etc.) ja tässä se myös onnistui. Vaikka Leinonen ryhmineen tuomittiinkin 60 päiväsakkoon petoksesta ja väärennöksestä(7), niin uskaltaisin väittää, että (myös tekijöiden itsensä mielestä) teko oli sen arvoinen.

Jani Leinonen on töillään kritisoinut myös kaupallisten yhtiöiden mahdollisuutta erilaisten symbolien ja ikonien patentoimiseen. Miten jollain kaupallisella taholla voisi olla oikeus omistaa esimerkiksi Suomen henkilöitymänä pidetty Suomi-neito? Jos tällainen omistusoikeus myönnetään, niin mitä kaikkea yhtiö tällöin omistaa? Tietyn visuaalisen teoksen? Symbolin nimen? Muuta? Saako symbolia tai viittauksia siihen tämän jälkeen käyttää enää muualla kuin yhtiön varallisuuden edistämistarkoituksissa?

On hyvä, että taiteen- ja tieteentekijät saavat korvauksen tekemästään työstä. Erilaisten patenttien ja tekijänoikeuksien ei kuitenkaan pitäisi olla ikuisia sillä tällöin on vaarana, että ne lamauttavat kyseinen alan kehityksen. Esimerkiksi lääkekehityksen parissa työskentelevän yhtiön kehittäessä uutta lääkettä se saa valmistamalleen uudelle molekyylille 20 vuoden patentin (8). Jos kaikki menee hyvin, niin tästä ajasta kuluu keskimäärin kymmenen vuotta ennen kuin lääke saadaan markkinoille. Tällöin firmalla on siis 10 vuotta aikaa saada takaisin lääkkeen kehittämiseen käytetyt kulut ja tehdä voittoa. Monelta kannalta siis täysin perusteltavissa oleva systeemi. Tästä kuitenkin seuraa, että uudet lääkkeet ovat alkuun, niin kalliita, ettei köyhillä mailla ole niihin varaa. Aiemmin lääkeyhtiöt myivät näihin maihin lääkkeitään halvemmalla, mutta kun lääkkeiden harmaatuonti köyhistä maista rikkaisiin sallittiin, niin halvemmalla myyminen loppui (9). Suomen entinen peruspalveluministeri ja vihreiden puheenjohtaja Osmo Soininvaara on ehdottanut yhdeksi ratkaisuksi, että OECD-maat ostaisivat keskeisten lääkkeiden patentteja vapaiksi. Tällä tavoin uudet lääkkeet olisivat heti täydessä käytössä (myös köyhissä maissa), eikä rinnakkaisten molekyylien kehittämiseen haaskattaisi turhaan aikaan. Tämä olisi viisasta myös siltä kannalta, että jo nyt OECD -maiden veronmaksajat maksavat lääketutkimusten kulut lääkekorvausten kautta (9). Patenttien voimassaoloaikaa lyhentämällä ihmisten hyvinvointi lisääntyisi, maapallon ja ihmiskunnan rajallisia resursseja ei haaskattaisi ja (lääke)tiede edistyisi nopeammin.

Maailma muuttuu ja jokainen meistä sen mukana. On hyvä, että meillä on yhteisiä sääntöjä jotka osaltaan ohjaavat tätä muutosta. Maailmanparantamisen ja lakien säätämisen ohella on tärkeää, että ihmiset osaavat myös pysähtyä ja hiljentyä. Tällä tavoin myös säännöt ja ohjeet tulee laadittua omantunnon ääntä kuunnellen.

Jokainen joka kaipaa inspiraatiota mihin suuntaan muutosta omalta kohdaltaan kannattaisi lähteä viemään voi suunnata esimerkiksi Kiasmaan, jossa on tammikuun 2016 loppuun asti esillä Jani Leinosen uusin näyttely; Tottelemattomuuskoulu (10). Taidenautintojen ohella näyttelyyn kuuluu myös “opetustuokioita”, joiden vetäjinä toimivat mm. vasemmistoliiton kansanedustaja Li Andersson sekä rap-artistinakin tunnettu Karri “Paleface” Miettinen. Tarkemmat tiedot näyttelystä löytyvät Kiasman sivuilta; http://www.kiasma.fi/nayttelyt-ja-ohjelmisto/jani-leinonen/

Työniloa ja voimia kaikille tärkeiksi kokemienne asioiden parissa työskentelyyn!

Viitteet:

1. http://www.worldchanging.com/archives/006259.html
2. Extreme Risk Initiative - Nyu School of Engineering Research Papers, On the tail risk of violent conflict and its underestimation, Cirillo P. and Taleb N., http://www.fooledbyrandomness.com/violence.pdf
3. https://medium.com/bull-market/violent-warfare-is-on-the-wane-right-99223faa45e6
4. Maailman Kuvalehti; Kumppani 1/2005, Köyhät tilastot, Jorma Penttinen, http://www.maailmankuvalehti.fi/node/1759
5. Kepa, Ajankohtaiskatsaus No 16, Äärimmäinen köyhyys ja äärimmäinen rikkaus, 11/2014, http://www.maailmantaloudentekijat.fi/tiedostot/kepan-ajankohtaiskatsaus-16.pdf
6. Jani Leinonen; http://janileinonen.com/info/
7. https://fi.wikipedia.org/wiki/Jani_Leinonen
8. http://www.teollisuusopas.com/yleistietoa/laaketeollisuus/patentit/
9. Lääkärilehti, Lääketutkimuksen rajoitus on ekonomistin painajainen, Osmo Soininvaara, http://www.laakarilehti.fi/kommentti/?type=7/news_id=15962/L%E4%E4ketutkimuksen+rahoitus+on+ekonomistin+painajainen
10. http://www.kiasma.fi/nayttelyt-ja-ohjelmisto/jani-leinonen/

Inspiring people - Espen Jansen

Espen Jansen is a 46-years old norwegian gymnast. I have discussed with him few times when we were training and competing together during years 2004-2006. I quitted competing in 2009 mostly because some minor injuries and also lack of time. On the other hand, Espen is still in fit and continues competing.

I don´t know Espen personally very well. However, after our discussions this joyful gymnast has been one of my idols. An inspiring person who enjoys what he´s doing and who has also time and energy to take care of other people.

Few weeks ago I sent a message to Espen and asked if he would be willing to give a short interview for my blog and luckily he said yes. Many thanks Espen! Here is what he answered to my questions:

Photo:emilkjossollie

Juha: You are 46 -years old, you have four children, you are working in your own gym and still training. And at least in every competition where we have met you have always seemed to enjoy yourself and have also energy to give audience a good time with extra breakdance tricks during waiting time. How do you do this? I mean that many 46 year old men with job and children have kind of a given up training because they don´t have time or energy for it anymore.

Espen: I think its very important to enjoy what you do. Its also important to give something to the audience. The reason i do gymnastics is of course because i love it. All my life i had several excelent experiences because of gymnastics, and still do. So i will continue doing it as long as i can. I also remember how important it was for me when i was young, that older and better gymnasts payed attention to us little ones. I get a lot of my motivation from the joy the younger gymnasts show me, and i feel we talk the same language.

Now having four kids, full job, and coaching every afternoon, my own training is what gives
me more energy. If i did not stay fit, i don´t think i could manage. I also always do warm up
and basic with my gymnasts, so i get extra training by attending my own trainings.

Juha: What is the most important thing in (your) life?

Espen: Most important in my life is of course family. But i am lucky that i have a gym 900 meters from my home, and that i have flexible worktime. I also do a lot of my work from home. And even if i work a lot i have a lot of time with my children. They are also in the gym dancing and/or doing gymnastics, plus i really pay attention to them at home.


Juha: How did you become a gymnast? If you would´t be a gymnast what would you do then?

Espen: I became a gymnast because a friend brougth me. I was early hooked and found out it more fun to be a good gymnast than a poor gymnast, so i did a lot of hard work. =)

If i didn´t do gymnastics i dont know. I have done a lot of other sports and enjoyed that, but i always ends back to gymnastics. If i could be anything else i would like to be a rock star =)

Photo:hpskurdal

Juha: Who has been your greatest teacher/coach? Why?

Espen: I had some good coaches. The most important coach for my was Åge Storhaug. He was a lot more than a coach for me, and was a unique person with unique personality. Another good coach i had was Liu Tai Lai, Li Jings former coach.

Juha: In a national team camp you kept us warm up with yoga. I think yoga and gymnastics have many same elements. Both of them feel especially great when you are able to concentrate fully on what you are doing. At that is also when they look beautiful. Are you still doing yoga regularly? Do you think gymnasts would have something they could learn from yoga? 

Espen: I still do Yoga. It was something i always wanted, and after starting i find out that i already did a lot of Yoga in my gymnastics training. But to get the flow, keep flexible an breathe during movement yoga really helps.

All gymnasts should do more yoga =)

Juha: Any plans for the future? Have you thought have long you are going to compete in gymnastics or just going day by day?

Espen: Plans... I want to stay fit. I will stay playing, and for me the most important thing is to be able to move. My level is not the highest anymore, but i like to do the movement, and i like to challenge myself. I will continue at my terms as long as i can, as long as people appreciate it, and as long as i can inspire people.

Juha: Do you have time to read? If so, than what is the latest book you have read?

Espen: I try to read when i have time. traveling a lot so its always some time. I read a lot of medical stuff to understand my body, and also books to let my mind have a break. Now i`m reading a book called: The analfabet that could calculate.

Juha: Any greetings to people who would like to live a happy and balanced life? Any tips for (young) gymnasts?

Espen: My tip would be to work hard - have no limits - and enjoy all aspect of your situation. Hard is good and pain is temporary. And always be nice to the younger gymnasts =)

Photo:hpskurdal

Ihminen muuttaa maapallon ilmastoa - mitä väliä?

Yleiskielessä, ja tässä tekstissä, ilmastonmuutoksella tarkoitetaan nykyistä ihmisen toiminnasta johtuvaa, ilmakehän lisääntyvästä kasvihuonekaasupitoisuudesta aiheutuvaa globaalia ilmaston lämpenemistä (1). Kasvihuonekaasulla taas tarkoitetaan kaasua joka päästää lähes kaiken auringonsäteilyn lävitseen maanpinnalle, mutta imee itseensä suuren osan Maan pinnalta heijastuvasta lämpösäteilystä. Tämän seurauksena ilmakehä lämpenee. Merkittävimmät kasvihuonekaasut ovat vesihöyry (H2O), hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), otsoni (O3) ja typpioksiduuli (N2O). Eri kaasut poistuvat ilmakehästä eri nopeudella; vesihöyry häviää muutamassa päivässä kun taas hiilidioksidin poistumiseen kuluu satoja vuosia. (2)

Kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä on viime vuosikymmeninä noussut ihmisen toimien vuoksi kiihtyvällä vauhdilla. Suurin vaikutus on hiilidioksidipäästöillä, joista kolme neljäsosaa on peräisin fossiilisten polttoaineiden (öljy, kivihiili, maakaasu ja turve) käytöstä. (2) Keskivertosuomalaisen vuosittaiset hillidioksidipäästöt ovat noin 11 tonnia, mikä on lähes kolme kertaa niin paljon kuin maailmassa keskimäärin (3). Fossiilisten polttoaineiden käyttö lisää sairastavuutta ja kuolleisuutta suoraan pienhiukkaspäästöjen kautta. Pienhiukkaset ovat alle 2.5µm:n kokoisia partikkeleita. Pienen kokonsa vuoksi ne pääsevät kulkeutumaan syvälle keuhkorakkuloihin aiheuttaen siten mm. hengitystieoireilua. Ne myös lisäävät sydänkohtausten määrää. Onkin arvioitu, että Euroopassa pienhiukkaset aiheuttavat vuosittain n. 350 000 ihmisen (4) ja Suomessa 2000 ihmisen (5) ennenaikaisen kuoleman.

Kasvihuonekaasujen pitkäaikaisimmat vaikutukset liittyvät kuitenkin ilmaston lämpenemiseen ja vesistöjen happamoitumiseen. Jälkimmäinen johtuu siitä, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden noustessa yhä suurempi osa siitä myös liukenee vesistöihin ja happamoittaa niitä. Jos vedestä tulee liian hapanta, niin vesistöjen ravintoketjun perustana toimivat pieneliöt (plankton) kuolevat ja sen seurauksena myös kalakannat romahtavat. Kalat taas toimivat useilla alueilla ihmisten merkittävimpänä proteiininlähteenä ja ilman niitä kyseisillä seuduilla ei olisi mahdollista elää.

Ilmaston lämpenemisen seurauksena pohjoisnavan jäätikkö on vuodesta 1947 lähtien pienentynyt n. 3% jokaisen vuosikymmenen aikana (6). Toisaalta Etelämantereen jääpeite taas kasvaa 0,8% joka vuosikymmen. Jään nettomäärän väheneminen ja meriveden tilavuuden kasvu (sen lämpenemisestä johtuen) kohottaa merenpintaa. Onkin ennustettu, että vuoteen 2100 mennessä merenpinta nousee 28-98cm (7). Noin puolet maapallon väestöstä asuu alavilla paikoilla merien rannoilla ja kolme neljäsosaa 90 kilometrin säteellä rannikosta. Jos merivesi nousee neljä metriä niin tällöin menetetään kolmannes kaikista nykyisistä viljelymaista (8). Ilmastonmuutoksen vaikutukset merivirtoihin ovat myös iso ja tärkeä kysymysmerkki. Jos esimerkiksi Golfvirta pysähtyisi, niin Suomessa (ja myös muualla Euroopassa) olisi huomattavasti viileämpää.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia yksittäisiin asioihin on vaikea ennustaa, mutta on todennäköistä, että erilaiset ääri-ilmiöt säolosuhteissa, ja sitä myöten myös luonnonkatastrofit, lisääntyvät. Ekosysteemit häiriintyvät vaikeuttaen ruoantuotantoa ja lämpötilan noustessa ravinto myös pilaantuu aiempaa herkemmin. Varsinkin köyhissä maissa nälänhädät tulevat siis lisääntymään. Aseellisten selkkauksien/konfliktien määrät kasvavat kun ihmiset taistelevat niukkenevista resursseista. Pakolaisten määrät lisääntyvät. Ilmaston lämpeneminen muuttaa erilaisten taudinaiheuttajien elinolosuhteita ja lisää siten todennäköisesti myös infektiosairauksia.

Tämän vuoden joulukuussa järjestetään YK:n 21. ilmastokokous Pariisissa (COP21- The 21st session of the Conference of the Parties to the United Nations Framework Convention on Climate Change). On asetettu tavoitteeksi, että maapallon keskilämpötilan nousu jäisi kahteen celsiusasteeseen siitä mitä se oli ennen teollistumista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi globaalien CO2 päästöjen tulisi vähentyä puoleen 1990-luvun tasosta. (9) COP21 kokouksen tavoitteena on saada aikaan sopimus, jossa kaikki valtiot sitoutuvat leikkaamaan hiilidioksidipäästöjään. Yhtenä keinona on esitetty että yritykset, liikenne, maatalous ja myös kotitaloudet joutuisivat maksamaan “hiilidioksidiveroa” sitä enemmän mitä enemmän ne käyttävät fossiilisia polttoaineita (10). Kuulostaa lupaavalta sillä ainakin teoriassa tämä kannustaisi uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon. Ajoittain uutisoidaan myös lupaavista kehitysaskelista esimerkiksi fuusiovoiman suhteen (11). Uutisten ei kuitenkaan tule johtaa kateettomaan turvallisuuden tunteeseen ja ajatusmalliin, että “nyt asialle ei tarvitse tehdä mitään sillä kyllä tiede korjaa ongelmat tulevaisuudessa”.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan siis toimia kansainvälisellä tasolla jo nyt. Ihmiskunta koostuu kuitenkin yksittäisistä ihmisistä ja jokainen voi siten omilla toimillaan vaikuttaa kehityksen kulkuun omilla teoillaan:

1. Yksityisautoilun sijaan kannattaa suosia polkupyörää tai julkisia kulkuneuvoja aina kun mahdollista. Ensimmäinen vaihtoehto kohottaa myös kuntoa.
2. Ruoan osalta on viisasta valita kotimaisia tuotteita ja syödä mahdollisimman kasvispainotteisesti. Kasvispainotteinen syöminen on, pyöräilyn tapaan, samalla myös satsaus omaan terveyteen ja hyvinvointiin.
3. Tupakantuotannon takia hävitetään maailmassa vuosittain 200 000 hehtaaria metsää; osa viljelysmaaksi ja osa polttoaineeksi tupakkaa kuivatessa (3). Myös tupakoinnin välttäminen/lopettaminen on siis ilmastoystävällinen teko.
4. Sähkötuottajissa riittää nykyisin valinnanvaraa; myös sähkölaskun avulla on siis mahdollista äänestää “vihreän energian” puolesta.
5. Suomessa viidennes energiasta kuluu lämmitykseen. Laskemalla huonelämpötilaa yhdellä asteella lämmityksen energiankulutus vähenee 5 % (3). Ei aihetta kylmettää itseään, mutta tämäkin on hyvä tiedostaa jottei turhaan pidä pattereita punaisina.
6. Tavaroita kannattaa kierrättää ja jätteet kannattaa lajitella aina kun mahdollista.
7. Tekemällä viisaita valintoja toimii esimerkkinä myös muille.
8. Pysähdy ja ota aikaa itsellesi. Pistä merkille asiat jotka ovat hyvin ja asiat joista voit olla ylpeä. Tämä lisää tyytyväisyyttä vähentäen siten tarvetta hakea nautintoa erilaisista kulutushyödykkeistä ja matkailusta. Ympäristö, ja muut ihmiset, kiittävät siis myös taidosta olla onnellinen.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on ainoa keino välttää lukemattomien ihmisten kärsimys. On siis tartuttava toimeen ja tehtävä kaikki se mitä asian eteen voidaan tehdä.


"On climate change, we often don't fully appreciate that it is a problem. We think it is a problem waiting to happen."
-Kofi Annan

Viitteet:

1. http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmastonmuutos
2. Wikipedia - http://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvihuonekaasu
3. http://ilmasto.org/ilmastonmuutoksen-hillinta-vaatii-tekoja/ilmastoystavallisia-arkivalintoja
4. EU/CAFE2000, Directive 2008/50 http://fi.wikipedia.org/wiki/Pienhiukkanen#cite_note-10
5. Ulkoilman pienhiukkaset myrkkyä ihmiselle. Lääkärilehti 6.5.2011. http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=10526/type=1
6. http://en.wikipedia.org/wiki/Arctic_sea_ice_decline
7. http://fi.wikipedia.org/wiki/Merenpinnan_nousu
8. http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmaston_lämpenemisen_vaikutukset#Muutokset_merivirroissa
9. http://www.ymparistotiedonfoorumi.fi/wordpress/wp-content/uploads/2014/10/Perälä_151014.pdf
10. http://en.wikipedia.org/wiki/Carbon_price
11. http://www.hs.fi/talous/a1305884963924