Ihminen muuttaa maapallon ilmastoa - mitä väliä?

Yleiskielessä, ja tässä tekstissä, ilmastonmuutoksella tarkoitetaan nykyistä ihmisen toiminnasta johtuvaa, ilmakehän lisääntyvästä kasvihuonekaasupitoisuudesta aiheutuvaa globaalia ilmaston lämpenemistä (1). Kasvihuonekaasulla taas tarkoitetaan kaasua joka päästää lähes kaiken auringonsäteilyn lävitseen maanpinnalle, mutta imee itseensä suuren osan Maan pinnalta heijastuvasta lämpösäteilystä. Tämän seurauksena ilmakehä lämpenee. Merkittävimmät kasvihuonekaasut ovat vesihöyry (H2O), hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), otsoni (O3) ja typpioksiduuli (N2O). Eri kaasut poistuvat ilmakehästä eri nopeudella; vesihöyry häviää muutamassa päivässä kun taas hiilidioksidin poistumiseen kuluu satoja vuosia. (2)

Kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä on viime vuosikymmeninä noussut ihmisen toimien vuoksi kiihtyvällä vauhdilla. Suurin vaikutus on hiilidioksidipäästöillä, joista kolme neljäsosaa on peräisin fossiilisten polttoaineiden (öljy, kivihiili, maakaasu ja turve) käytöstä. (2) Keskivertosuomalaisen vuosittaiset hillidioksidipäästöt ovat noin 11 tonnia, mikä on lähes kolme kertaa niin paljon kuin maailmassa keskimäärin (3). Fossiilisten polttoaineiden käyttö lisää sairastavuutta ja kuolleisuutta suoraan pienhiukkaspäästöjen kautta. Pienhiukkaset ovat alle 2.5µm:n kokoisia partikkeleita. Pienen kokonsa vuoksi ne pääsevät kulkeutumaan syvälle keuhkorakkuloihin aiheuttaen siten mm. hengitystieoireilua. Ne myös lisäävät sydänkohtausten määrää. Onkin arvioitu, että Euroopassa pienhiukkaset aiheuttavat vuosittain n. 350 000 ihmisen (4) ja Suomessa 2000 ihmisen (5) ennenaikaisen kuoleman.

Kasvihuonekaasujen pitkäaikaisimmat vaikutukset liittyvät kuitenkin ilmaston lämpenemiseen ja vesistöjen happamoitumiseen. Jälkimmäinen johtuu siitä, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden noustessa yhä suurempi osa siitä myös liukenee vesistöihin ja happamoittaa niitä. Jos vedestä tulee liian hapanta, niin vesistöjen ravintoketjun perustana toimivat pieneliöt (plankton) kuolevat ja sen seurauksena myös kalakannat romahtavat. Kalat taas toimivat useilla alueilla ihmisten merkittävimpänä proteiininlähteenä ja ilman niitä kyseisillä seuduilla ei olisi mahdollista elää.

Ilmaston lämpenemisen seurauksena pohjoisnavan jäätikkö on vuodesta 1947 lähtien pienentynyt n. 3% jokaisen vuosikymmenen aikana (6). Toisaalta Etelämantereen jääpeite taas kasvaa 0,8% joka vuosikymmen. Jään nettomäärän väheneminen ja meriveden tilavuuden kasvu (sen lämpenemisestä johtuen) kohottaa merenpintaa. Onkin ennustettu, että vuoteen 2100 mennessä merenpinta nousee 28-98cm (7). Noin puolet maapallon väestöstä asuu alavilla paikoilla merien rannoilla ja kolme neljäsosaa 90 kilometrin säteellä rannikosta. Jos merivesi nousee neljä metriä niin tällöin menetetään kolmannes kaikista nykyisistä viljelymaista (8). Ilmastonmuutoksen vaikutukset merivirtoihin ovat myös iso ja tärkeä kysymysmerkki. Jos esimerkiksi Golfvirta pysähtyisi, niin Suomessa (ja myös muualla Euroopassa) olisi huomattavasti viileämpää.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia yksittäisiin asioihin on vaikea ennustaa, mutta on todennäköistä, että erilaiset ääri-ilmiöt säolosuhteissa, ja sitä myöten myös luonnonkatastrofit, lisääntyvät. Ekosysteemit häiriintyvät vaikeuttaen ruoantuotantoa ja lämpötilan noustessa ravinto myös pilaantuu aiempaa herkemmin. Varsinkin köyhissä maissa nälänhädät tulevat siis lisääntymään. Aseellisten selkkauksien/konfliktien määrät kasvavat kun ihmiset taistelevat niukkenevista resursseista. Pakolaisten määrät lisääntyvät. Ilmaston lämpeneminen muuttaa erilaisten taudinaiheuttajien elinolosuhteita ja lisää siten todennäköisesti myös infektiosairauksia.

Tämän vuoden joulukuussa järjestetään YK:n 21. ilmastokokous Pariisissa (COP21- The 21st session of the Conference of the Parties to the United Nations Framework Convention on Climate Change). On asetettu tavoitteeksi, että maapallon keskilämpötilan nousu jäisi kahteen celsiusasteeseen siitä mitä se oli ennen teollistumista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi globaalien CO2 päästöjen tulisi vähentyä puoleen 1990-luvun tasosta. (9) COP21 kokouksen tavoitteena on saada aikaan sopimus, jossa kaikki valtiot sitoutuvat leikkaamaan hiilidioksidipäästöjään. Yhtenä keinona on esitetty että yritykset, liikenne, maatalous ja myös kotitaloudet joutuisivat maksamaan “hiilidioksidiveroa” sitä enemmän mitä enemmän ne käyttävät fossiilisia polttoaineita (10). Kuulostaa lupaavalta sillä ainakin teoriassa tämä kannustaisi uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon. Ajoittain uutisoidaan myös lupaavista kehitysaskelista esimerkiksi fuusiovoiman suhteen (11). Uutisten ei kuitenkaan tule johtaa kateettomaan turvallisuuden tunteeseen ja ajatusmalliin, että “nyt asialle ei tarvitse tehdä mitään sillä kyllä tiede korjaa ongelmat tulevaisuudessa”.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan siis toimia kansainvälisellä tasolla jo nyt. Ihmiskunta koostuu kuitenkin yksittäisistä ihmisistä ja jokainen voi siten omilla toimillaan vaikuttaa kehityksen kulkuun omilla teoillaan:

1. Yksityisautoilun sijaan kannattaa suosia polkupyörää tai julkisia kulkuneuvoja aina kun mahdollista. Ensimmäinen vaihtoehto kohottaa myös kuntoa.
2. Ruoan osalta on viisasta valita kotimaisia tuotteita ja syödä mahdollisimman kasvispainotteisesti. Kasvispainotteinen syöminen on, pyöräilyn tapaan, samalla myös satsaus omaan terveyteen ja hyvinvointiin.
3. Tupakantuotannon takia hävitetään maailmassa vuosittain 200 000 hehtaaria metsää; osa viljelysmaaksi ja osa polttoaineeksi tupakkaa kuivatessa (3). Myös tupakoinnin välttäminen/lopettaminen on siis ilmastoystävällinen teko.
4. Sähkötuottajissa riittää nykyisin valinnanvaraa; myös sähkölaskun avulla on siis mahdollista äänestää “vihreän energian” puolesta.
5. Suomessa viidennes energiasta kuluu lämmitykseen. Laskemalla huonelämpötilaa yhdellä asteella lämmityksen energiankulutus vähenee 5 % (3). Ei aihetta kylmettää itseään, mutta tämäkin on hyvä tiedostaa jottei turhaan pidä pattereita punaisina.
6. Tavaroita kannattaa kierrättää ja jätteet kannattaa lajitella aina kun mahdollista.
7. Tekemällä viisaita valintoja toimii esimerkkinä myös muille.
8. Pysähdy ja ota aikaa itsellesi. Pistä merkille asiat jotka ovat hyvin ja asiat joista voit olla ylpeä. Tämä lisää tyytyväisyyttä vähentäen siten tarvetta hakea nautintoa erilaisista kulutushyödykkeistä ja matkailusta. Ympäristö, ja muut ihmiset, kiittävät siis myös taidosta olla onnellinen.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on ainoa keino välttää lukemattomien ihmisten kärsimys. On siis tartuttava toimeen ja tehtävä kaikki se mitä asian eteen voidaan tehdä.


"On climate change, we often don't fully appreciate that it is a problem. We think it is a problem waiting to happen."
-Kofi Annan

Viitteet:

1. http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmastonmuutos
2. Wikipedia - http://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvihuonekaasu
3. http://ilmasto.org/ilmastonmuutoksen-hillinta-vaatii-tekoja/ilmastoystavallisia-arkivalintoja
4. EU/CAFE2000, Directive 2008/50 http://fi.wikipedia.org/wiki/Pienhiukkanen#cite_note-10
5. Ulkoilman pienhiukkaset myrkkyä ihmiselle. Lääkärilehti 6.5.2011. http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=10526/type=1
6. http://en.wikipedia.org/wiki/Arctic_sea_ice_decline
7. http://fi.wikipedia.org/wiki/Merenpinnan_nousu
8. http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmaston_lämpenemisen_vaikutukset#Muutokset_merivirroissa
9. http://www.ymparistotiedonfoorumi.fi/wordpress/wp-content/uploads/2014/10/Perälä_151014.pdf
10. http://en.wikipedia.org/wiki/Carbon_price
11. http://www.hs.fi/talous/a1305884963924