Maapallon ilmasto lämpenee. Suurin syy tähän ovat ihmiskunnan aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Ilmaston lämmetessä monilla alueilla aiemmat elinkeinot tulevat mahdottomiksi mm. kuivuuden vuoksi. Tämän seurauksena nälänhädät ja sodat lisääntyvät ja pakolaisten määrä kasvaa. Lämpötilan nousun vaikutukset ulottuvat siis pallomme kaikkiin kolkkiin.
Yli puolet kasvihuonepäästöistä tulee karjataloudesta (1). Ilmaston lämpenemistä voitaisiinkin hillitä tehokkaasti siirtymällä enemmän kasvispainotteiseen ruoantuotantoon. Yksilötasolla kasvisruoka onkin viisas valinta sekä oman, että myös muiden hyvinvoinnin kannalta.
Toinen keskeinen tapa ruoantuotannosta tulevien kasvihuonepäästöjen vähentämiseen on ruokahävikin pienentäminen. Arviolta kolmasosa maailmassa tuotetusta ruosta päätyy roskiin. Suomessa vuosittainen ruokahävikki on 120-160 miljoonaa kiloa, eli 20-30 kiloa henkeä kohti. Eniten ruokaa heittävät pois kotitaloudet, noin puolet enemmän kuin kaupat (2)(3).
Olen nyt noin vuoden verran dyykannut suurimman osan sapuskoistani. Eli suomeksi sanottuna hakenut ruokani siis kauppojen roska-astioista. Tämä on ollut monella tavalla hyvin silmiä avaavaa puuhaa. Ensinnäkin on ollut järkyttävää nähdä omin silmin kuinka paljon hyvää syömäkelpoista ruokaa heitetään pois. Osa kaupoista lahjoittaa viimeisen käyttöpäivän päiväyksellä olevat lihajalosteet ja leivät mm. Pelastusarmeijalle. Osa ei. Usein ruoanhakureissulla onkin tullut vastaan roskapönttö, joka on pullollaan tuoretta leipää tai avaamattomia lihapakkauksia kyseisen päivän päiväyksellä merkittyinä. En ole ostanut lihaa kaupasta pitkään aikaan. Viimeisen vuoden aikana olen kuitenkin syönyt usein kanaa kun olen löytänyt sitä. Hedelmiä ja vihanneksia on tarjolla lähes aina. Monissa kaupoissa on ilmeisesti tapana heittää esimerkiksi edelliset banaanit pois uuden erän saapuessa. Mitään muuta “järkevää” syytä en ainakaan ole keksinyt sille, että saan kerätä mukaani pari muovipussillista hyväkuntoisia keltaisia banskuja.
Esimerkiksi Ranskassa kaupat eivät saa heittää syömäkelpoista ruokaa pois. Laki velvoittaa jakamaan sen ilmaiseksi, jos esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestö tahtoo noutaa kyseiset elintarvikkeet ja asettaa ne ilmaiseksi noudettaviksi. Suomessakin kyseinen lakimuutos on onneksi käsittelyssä (4).
Herkullisen ilmaisen ruoan lisäksi olen saanut tutustua myös kauppojen henkilökuntaan. Suurin osa vastaantulleista työntekijöistä on ollut mukavia. Olen keskustellut mm. ruoan poisheittämisestä ja dyykkaamisesta monien kanssa. Monet heistä ovat olleet samaa mieltä mm. siitä, että kauppojen ruokahävikkiä voisi pienentää esimerkiksi juuri hyväntekeväisyysjärjestöjen avulla. Muutaman kerran paikalle on saapunut myös vihaisia ihmisiä. Minua on uhkailtu mm. poliisilla ja kerrottu, että dyykkaaminen on rikos. Heittäessään ruoan pois kauppa on kuitenkin jo luopunut sen omistusoikeudesta. Mikäli roskakatokseen ei siis ole murtautunut eikä sotke paikkoja, niin poisheitetyn ruoan noutaminen on laillista (5). Asian suhteen voisi myös ajatella, että sanoipa laki mitä tahansa, niin ruokahävikin pienentäminen on esimerkillistä toimintaa.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan yhteisiä sopimuksia. Toivottavasti mm. edellä mainittu lakimuutos hävikkiruoan jakamisesta tulee pian voimaan myös Suomessa. Yhteisön tasolla se olisi jälleen yksi askel oikeaan suuntaan. Ihmisyhteisöt koostuvat kuitenkin yksilöistä. Ei siis ole lainkaan yhdentekevää miten elämme. Valintamme vaikuttavat omaan elämäämme ja lisäksi toimimme esimerkkinä muille. Ilmaston lämpenemistä estääksemme voimme esimerkiksi päättää vähentää omaa ruokahävikkiämme ja suosia kaikissa valinnoissamme kasviruokaa. Näin saa samalla myös hyvän mielen, koska tietää toimivansa hyvällä tahdolla ja viisaasti omien periaatteidensa mukaan.
Viitteet:
http://www.hel.fi/www/kanslia/virka-fi/nayttelyt/galleriassa-nyt/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti