perjantai 28. elokuuta 2020

Vegeilystä voimaa

Suomalaiset syövät lihaa enemmän kuin koskaan aiemmin, keskimäärin noin 80 kiloa vuodessa (1). Tämän vuoksi Suomessa tapetaan vuosittain vajaa 300 000 nautaa (2), yli 2 miljoonaa sikaa (3) ja yli 76 miljoonaa broileria (4). Ilmiölle on vaikea löytää järkeviä syitä. Ymmärrettäviä syitä siis kyllä mutta ei järkeviä. Jos asiaa tarkastelee yhtään lähemmin, niin eläinperäisen ruoan tuotannosta olisikin syytä pyrkiä eroon.


Elämän merkityksellisyys, ja sitä kautta myös onnellisuus, syntyvät siitä, että tekee asioita joilla on merkitystä. Asioita jotka kokee tärkeiksi. Sekä järjellä, että tunteella. Ilman tunnetta asioiden merkityksellisyydestä ihminen on taipuvainen masentumaan. Maallisessa nyky-yhteiskunnassamme masennus ja muut mielenterveyshäiriöt ovatkin valitettavan yleisiä (5).


Itse koen, että elämälläni on merkitystä. Koen myös olevani onnellinen. Näiden kannalta hyvin keskeistä on ollut oivaltaa rakkauden ja myötätunnon merkitys. Niiden itseisarvo. Elämän, elävien olentojen, mittaamaton arvo. Oman näkemykseni mukaan elämää ylläpitäviä asioita tulisikin vaalia kaikin mahdollisin keinoin. Tähdätä siihen, että kaikilla elävillä olennoilla on hyvä olla.



Valitettavasti osa ihmisen toiminnasta on kuitenkin haitallista toisia ihmisiä, eläimiä ja luontoa ajatellen. Isolta osin tämä johtuu ymmärtämättömyydestä. Ihmiset eivät ymmärrä itseään eivätkä toisiaan. Ei ymmärretä miten haitallisia välinpitämättömyys, ahneus ja viha voivat olla sekä itselleen, että muille. Näistä mielen ominaisuuksia tulisikin pyrkiä eroon. Me kaikki tavoittelemme onnellisuutta ja hyvää oloa. Nämä ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Hyvän olon voi saada monestakin asiasta. Osa näistä tukee kestävän onnen saavuttamista ja osa on suorastaan haitallisia. Esimerkiksi monista päihteistä tulee hyvä olo hetkeksi. Tämä kuitenkin harvemmin johtaa pitkäkestoiseen hyvinvointiin. Samaan tapaan ruoasta saatu nautinto tuntuu hetken hyvältä. Pian maku kuitenkin haihtuu suusta ja tilalla on vain muisto. Ravitsemustilastaan huolehtiminen voi johtaa onnellisuuden lisääntymiseen kuitenkin myös pidemmällä aikavälillä. Terveellinen ja ravitseva ruoka antaa meille energiaa merkityksellisten asioiden tekemiseen. Esimerkiksi itsestään ja toisista elävistä olennoista huolehtimiseen. Rakastamiseen.



Jos elämän arvon näkee mittaamattoman suurena, niin toisten elävien olentojen tappamista ja vahingoittamista tulee välttää. Ihmisoikeudet ovat laajalti hyväksyttyjä. Mikään absoluuttinen totuus ne eivät kuitenkaan ole. Ainoastaan sopimus. Sopimus joka pohjaa monien ihmisten yhteiseen moraaliin / ymmärrykseen ihmiselämän arvosta. Toisaalta tämä yhteinen sopimus on myös petollisen helppoa unohtaa silloin kun itsellä on paha olla. Samoin jos kärsivät ihmiset ovat toisella puolella maapalloa. Poissa silmistä, poissa mielestä. Lapsityövoimalla tuotetut tavarat ovat kivoja, niin kauan kun niiden alkuperää ei tiedosta. Samaan tapaan myös eläinten kurjat elinolot ja teurastaminen voivat olla ok niin kauan kuin niitä ei näe. Naudat jonottamassa teurastamolla tai 100000 broileria pimeässä ahtaassa haisevassa hallissa eivät ole asioita jota moni miettii kaupan lihatiskillä. Ikävät asiat ovat piilossa. Saarioisten pakettiin kirjatut korulauseet vapaista kanoista ja vastuullisuudesta ovat paljon mukavampia mielikuvia.



Ajatteli syödessään mitä tahansa, niin tuotantoeläimet kärsivät. Ja kuolevat. Yksikään elävä olento ei haluaisi kärsiä. Eikä kuolla. Eläinten kärsimyksen lisäksi eläinperäisen ruoan tuotanto kuormittaa ympäristöä ja edistää ilmastonmuutosta. Sen tuotanto aiheuttaakin moninkertaiset hiilidioksidipäästöt kasviperäisen ruoan tuotantoon nähden. Joidenkin arvioiden mukaan jopa puolet kaikista ihmisen tuottamista hiilidioksidipäästöistä johtuu eläinperäisen ruoan tuotannosta (6). Jo pelkästään eläinten ravinnon tuottaminen vie arvokasta viljely pinta-alaa, edistää metsien hakkuita ja kiihdyttää siten maaperän eroosiota monilla alueilla. Myös lannoitteet ja torjunta-aineet ovat ongelma. (6)(7)



Mitä asioille voi tehdä? Yhteiskunnallisia toimia tarvitaan monella tasolla (mm. koulutus, eläinperäisten tuotteiden tukien lopettaminen, haittaverot, joukkoruokailuiden suunnittelu). Yksilötasolla jokainen voi itse päättää mitä syö. Yksinkertaisin tapa vaikuttaa omilla valinnoillaan on lopettaa eläinperäisten tuotteiden ostaminen. Jos eläinperäisiä tuotteita ei ostettaisi, niin niitä ei myöskään tuotettaisi. Tällöin eläimet eivät joutuisi kärsimään ja kuolemaan ihmisten takia. Ilmaston lämpeneminen hidastuisi ja maapallo säilyisi elinkelpoisena myös tuleville sukupolville. Ihmiset pärjäävät mainiosti täysin kasviperäisellä ruoalla. Itse asiassa useimmiten jopa paremmin kuin eläinperäisellä. Vegaaninen ruokavalio onkin useissa tutkimuksissa todettu terveellisemmäksi kuin muut vertailuruokavaliot (8)(9)(10). Kasvikunnan tuotteet eivät sisällä B12-vitamiinia. Sitä tulee siis ottaa ravintolisänä. Kaiken muun, ja enemmän, saa kuitenkin kasviperäisestä ravinnosta. Eri ruokavalioiden terveysvaikutuksia vertailevassa tutkimuksessa todettiin, että vegaanien veressä ja virtsassa on moninkertainen määrä antioksidantteja ja vitamiineja kuin sekaruokaa syövillä ihmisillä. Myös terveellisten omega-3 rasvahappojen pitoisuudet olivat vegaaneilla korkeammat ja haitallisten tyydyttyneiden rasvojen pitoisuudet matalammat.(11) Lihaan, maitoon, kananmuniin ja muihin eläinperäisiin tuotteisiin verrattuna vegesafka vie siis voiton terveellisyydessään. Erilaisten suojaravinteiden lisäksi myös suoliston terveyden ja painonhallinnan kannalta tärkeää kuitua tulee luonnostaan enemmän kuin eläinperäisistä tuotteista. Ja toisin kuin välillä annetaan ymmärtää, niin myöskään (urheilijoiden) proteiinin saanti ei muodosta ongelmaa. Eri kasviproteiineja yhdistelemällä saa aikaiseksi aminohappokoostumuksen joka voi olla jopa parempi kuin lihassa (12). Sama pätee kalsiumin kohdalla. Vegaanisesta ruosta saa sitä tarpeeksi. Esimerkiksi vihreissä kasviksissa, pavuissa, kaaleissa, pähkinöissä (erityisesti manteleissa), siemenissä ja kuivatuissa hedelmissä (erityisesti viikunassa) on runsaasti kalsiumia (13). Nämä ruoat eivät myöskään sisällä suuria määriä luustolle haitallista fosforia (toisin kuin maitotuotteet) (14).



Vegaaninen ruokavalio näyttäytyy itselleni ehdottomasti viisaimpana vaihtoehtona eettisyyden, ekologisuuden sekä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Nykyinen ruoantuotanto ei ole kestävällä pohjalla. Maapallo ei kestä. Tulevien sukupolvien tulevaisuus on uhattuna. Samoin kuin lukemattomien eläinten henki ja hyvinvointi. Jo nyt. Joka päivä. Eläintilojen ja teurastamoiden vertaaminen keskitysleireihin ei ole kaukaa haettu mielikuva (15)(16). Eläinperäisten tuotteiden käytön on loputtava. Jokainen voi vaikuttaa tähän omilla valinnoillaan. Sillä mitä ostaa kaupasta. Tai ravintolasta. Vaihtamalla vegaaniseen ruokavalioon saa hyvän omantunnon ja paremman terveyden.



“Kaikki vapisevat kohdatessaan väkivaltaa, kaikki rakastavat elämää. Asettamalla toiset vertaisekseen, kenenkään ei pitäisi tappaa tai saada toista tappamaan.”


-Dhammapada mietelausekokoelmasta




Viitteet:


(1) https://yle.fi/uutiset/3-10915222

(2) https://oikeuttaelaimille.fi/tuotantoelaimet/nauta-tuotantoelaimena

(3) https://www.elaintieto.fi/sika/sika-tuotantoelaimena/

(4) https://oikeuttaelaimille.fi/tuotantoelaimet/broilerin-tuotanto

(5) https://mieli.fi/fi/masennus-suurelta-osin-ehkäistävissä

(6) https://www.viite.fi/2019/08/13/kotimaisen-lihantuotannon-ekologisuus-on-pelkka-myytti/

(7) https://wwf.fi/ruokaopas/syo-ymparistoystavallisesti/

(8) Dinu et al. Vegetarian, vegan diets and multiple health outcomes: A systematic review with meta-analysis of observational studies. Crit Rev Food Sci Nutr. 2017 Nov 22;57(17):3640-3649. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26853923/

(9) Shah et al. Anti-Inflammatory Effects of a Vegan Diet Versus the American Heart Association-Recommended Diet in Coronary Artery Disease Trial.  J Am Heart Assoc. 2018 Dec 4;7(23):e011367. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6405545/

(10) Glick-Bauer et al. The health advantage of a vegan diet: exploring the gut microbiota connection. Nutrients. 2014 Oct 31;6(11):4822-38. doi: 10.3390/nu6114822. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4245565/

(11) Miles et al. Plasma, Urine, and Adipose Tissue Biomarkers of Dietary Intake Differ Between Vegetarian and Non-Vegetarian Diet Groups in the Adventist Health Study-2. J Nutr. 2019 Apr 1;149(4):667-675. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6461718/

(12) Rogerson. Vegan diets: practical advice for athletes and exercisers. J Int Soc Sports Nutr. 2017; 14:36. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5598028/

(13) https://www.vegaaniravitsemus.fi/kalsium-ja-luusto2

(14) https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/runsaasta-fosforin-saannista-on-haittaa-suomalaisnaisille/

(15) https://oikeuttaelaimille.fi/ruotsissa-kohu-kanojen-kohtelusta

(16) https://oikeuttaelaimille.fi/tuotantoelaimet/sian-elämä   


Eläinkuvien alkuperä - Oikeutta eläimille

Muut kuvat otettu itse


Lähettänyt klo 0 kommenttia

lauantai 9. toukokuuta 2020

Sidonnaisuuksia ravitsemussuositusten taustalla

Sidonnaisuudella (conflict of interest) tarkoitetaan ammatillisten velvollisuuksien ja henkilökohtaisten etujen välistä ristiriitaa. Useimmiten tämä tarkoittaa taloudellisia suhteita teollisuuden kanssa, mutta sidonnaisuudet voivat liittyä myös esimerkiksi henkilösuhteisiin tai akateemiseen kilpailuun. Sidonnaisuudet ovat yksi tieteellisen julkaisemisen keskeisimmistä ongelmista. (1)

Vuonna 2015 British Medical Journal (BMJ) paljasti Iso-Britannian kansanterveys- ja ravitsemusasiantuntijoiden sidonnaisuudet sokeriteollisuuteen (2). Ravitsemusteollisuuden toimijat käyttävät suuria summia tuotteidensa menekin edistämiseksi myös Suomessa. Valitettavasti elinkeinoelämän ja kansanterveyden intressit eivät aina ole yhteneväisiä. Esimerkiksi Suomen alkoholilainsäädännön uudistus vuonna 2017 lobattiin täysin päälaelleen; alkuperäinen tavoite oli rajoittaa alkoholin saatavuutta haittojen vähentämiseksi, mutta lobbaajien “ansiosta” se muuttuikin alkoholin saatavuuden lisäämiseksi (3)(4). Lääkäri ja entinen kansanedustaja Pekka Puska työskenteli aiemmin WHO:ssa ja vastasi globaalin ravinto-ohjelman kehittämisestä. Lääkärilehden haastattelussa hän kertoi, että “kun isot lobbarit olivat puheillani ja sanoivat, että jos julkaisemme asiantuntijasuositukset sokerin vähentämisestä, niin do you undestand what you are doing? Lääketeollisuudessa on pikku poikia, nyt olette tekemisissä isojen poikien kanssa. Se oli kovaa puhetta.”(5)

Kukaan tuskin kiistää alkoholin, tupakan, sokerin, palmuöljyn tai runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävien ruokien terveyshaittoja. Kuitenkin myös monet muut elintarviketeollisuuden alat rahoittavat suurilla summilla tuotteidensa tutkimusta, markkinointia ja lobbausta (6-19). Yhtiöiden tavoitteena on tuottaa osakkeenomistajille voittoa. Ne eivät käytä rahojaan tutkimukseen vain hyvää hyvyyttään. Asetelma heikentää käytettävissä olevan tiedon luotettavuutta.


Maksettu mainos - MedDairy

Australialainen MedDairy -tutkimus ja sen pohjalta vuonna 2018 julkaistut artikkelit (20)(21) ovat hyvä esimerkki siitä miten tutkimustuloksia voidaan tulkita rahoittajan toiveiden mukaan. Tutkimuksessa havaittiin positiivisia terveysvaikutuksia kun australialaisten perinteiseen ruokavalioon lisättiin palkokasveja ja muita kasvikunnan tuotteita. Lisäksi tutkittavat käyttivät hieman enemmän maitotuotteita kuin perinteistä (mutta vähärasvaista) ruokavaliota noudattaneet vertailuryhmäläiset. Koska maitotuotteiden määrällinen lisäys oli vähäinen (varsinkin suhteessa kasvikunnan tuotteiden lisäämiseen), niin on todennäköistä, että maitotuotteilla ei ollut osaa eikä arpaa positiivisten terveysvaikutusten taustalla. Koska osa maitotuotteista (esim. juusto) sisälsi tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa, niin kyseinen kasvisvoittoinen ruokavalio olisi todennäköisesti ollut vielä terveellisempi ilman maitotuotteita. Tästä huolimatta tutkimuksen johtopäätökset oli kummassakin artikkelissa kirjattu maitoa markkinoivaan ja siten myös tutkimuksen rahoittajaa, Dairy Australiaa, miellyttävään muotoon. Myös mediassa tutkimus uutisoitiin laajalti harhaanjohtavan maitomyönteisesti (22-28). Meillä Suomessa ainakin MTV (27) ja Lääkäriseura Duodecimin Terveysuutiset (28) uutisoivat “maidon verenpainetta laskevasta vaikutuksesta”. Tutkimuksen suurista puutteista ei kuitenkaan mainittu. MTV:n uutisotsikko, “Välimeren ruokavaliosta uutta tietoa - tämä arkijuoma tekee ateriasta astetta terveellisemmän”, onkin suorastaan virheellinen (27). Joitain kriittisiäkin kommentteja onneksi esitettiin (29)(30). Alla tarkempi kuvaus kyseisestä tutkimuksesta.



MedDairy tutkimuksessa 41 australialaista sydän- ja verisuonitautiriskissä olevaa ylipainoista yli 45-vuotiasta naista ja miestä jaettiin kahteen ryhmään; MediterranianDairy tai LowFat. Ryhmissä noudatettiin ensin toista ruokavaliota kahdeksan viikkoa. Tämän jälkeen tutkittavat söivät tavanomaiseen tapaansa kahdeksan viikkoa ja vaihtoivat sitten toiseen ruokavalioon.

LF -ruokavaliojaksolla osallistujat ohjeistettiin noudattamaan tavanomaisia ruokatottumuksiaan, mutta vähentämään rasvan käyttöä. Mielin määrin sai käyttää vähärasvaisia maitotuotteita, vähärasvaista punaista ja vaaleaa lihaa, leipiä, muroja ja riisiä. Hedelmiä ja vihanneksia ei ollut pakko sisällyttää ruokavalioon. Pähkinöitä ei saanut syödä.
MedDairy -ruokavaliojaksolla osallistujat söivät päivittäin kolme annosta maitotuotteita (2.5dl maitoa tai 200g jogurttia). Juustoa (40-50g) tai raejuustoa (120g) sai syödä yhden annoksen päivässä mutta muuten maitotuotteiden piti olla rasvattomia tai vähärasvaisia. Neitsytoliiviöljyä tuli käyttää ≥ 20 ml. Ruokavalion tuli sisältää myös vähintään 300 grammaa tuoreita hedelmiä. Viikottain oli syötävä myös vähintään kolme annosta palkokasveja. Kalaa oli syötävä vähintään kolme kertaa ja pähkinöitä/siemeniä vähintään viisi kertaa viikossa. Täysjyvävalmisteita sekä vihanneksia sai syödä mielin määrin. Vähintään kahdesti viikossa oli syötävä myös tomaattipohjainen kastike, jossa oli sipulia, valkosipulia ja neitsytoliiviöljyä. Punaista lihaa enintään 100g viikossa ja silloinkin oli poistettava kaikki näkyvä rasva.
Kumpi ruokavalioista, MedDairy vai LF, oli terveellisempi? Kognitiivisista testeistä vain prosessointinopeus parani tilastollisesti merkitsevästi MedDairy -jaksolla. Tutkijat kirjasivat tutkimusselostukseen, että kognitiivisissa kyvyissä tai toimintakyvyssä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia, mutta mielialapisteytyksessä tuli tilastollisesti merkitsevä ero.
Mistä positiiviset vaikutukset mielialaan ja prosessointinopeuteen sattoivat johtua? “Pehmeiden” rasvojen saanti laski LF -jaksolla ja nousi MedDairy -jaksolla. Tutkijat toteavatkin, että MedDairyn positiiviset mielialavaikutukset voivat johtua omega-3 -rasvoista. Myös vihannesten (+22%), hedelmien (+14%), täysjyväviljan (+18%), palkokasvien (+581%) ja kalan (+230%) käytön lisääntyminen voi olla selittävä tekijä. Maitotuotteiden kulutus nousi vain 41 %. Pohdintaosiossa tutkijat toteavat, että “tulosten yleistämistä rajoittaa se, että MedDairy ruokavaliota verrattiin vähärasvaiseen (LF) ruokavalioon”. Juuri näin. Jos haluttaisiin oikeasti tutkia esimerkiksi maidon terveydellisiä vaikutuksia Välimeren ruokavalion yhteydessä, niin vertailuryhmänä pitäisi tietenkin olla Välimeren ruokavalio. Nyt vertailuryhmäläiset (LF) söivät käytännössä sitä mitä syövät normaalistikin mutta vähärasvaisena. Tämän tutkimuksen perusteella ei siis voida sanoa, että maito tekisi Välimeren ruokavaliosta terveellisemmän, tai edes yhtä terveellisen, kuin perinteinen Välimeren ruokavalio.


 Ansiokkaasta pohdintaosuudesta huolimatta artikkelin johtopäätöskappale on kirjattu tutkimuksen rahoittajaa, Dairy Australiaa, miellyttävään muotoon: ”Maitotuotteiden lisääminen Välimerelliseen ruokavalioon auttaa saavuttamaan ravitsemussuositusten määrittelemän kalsiumtason ja paransi > 45-vuotiaiden tutkittavien mielialaa sekä prosessointinopeutta. Maidon lisääminen välimerelliseen ruokavalioon voikin olla tehokas keino parantaa psykologista hyvinvointia ja älyllisiä toimintoja. Näin voidaan saavuttaa pitkäaikaisia kognitiivisia vaikutuksia riskissä olevalle väestölle.”
Samaisesta aineistosta tutkijat julkaisivat artikkelin MedDairy -dieetin vaikutuksista sydän- ja verisuonitautiriskiin. MedDairy -jaksolla verenpaine laski (-1.6/1.0mmHg) ja kolesteroliarvot paranivat LF-jaksoon verrattuna. LF -jaksolla tutkimushenkilöiden kehon rasvamäärä kuitenkin pieneni enemmän, ja rasvaton massa (lean body mass) kasvoi enemmän, kuin MedDairy -jaksolla. Artikkelin johtopäätöksiä kirjoittaessaan tutkijat nostivat tuloksia esille jälleen hyvin valikoiden; “Maidon lisääminen välimerelliseen ruokavalioon aiheutti merkittäviä parannuksia sydän- ja verisuonitautiriskin mittareihin kahdeksan viikon aikana. Niinpä tällaista maidolla vahvistetulla dieetillä voitaisiin laskea sydän- ja verisuonitautiriskiä väestötasolla.” Näinpä tietysti.

Mainonta jatkuu - MedPork
Sama tutkimusryhmä on toteuttanut myös identtisesti suunnitellun sikateollisuuden (the Pork Co-operative Research Council) rahoittaman tutkimuksen porsaanlihan lisäämisestä Välimerelliseen dieettiin ja sen vaikutuksista sydän- ja verisuonitautiriskiin (31) sekä kognitiivisiin kykyihin (32). Tutkimuksessa MedPork jaksolla tutkittavat söivät porsaanlihaa 200-300g viikossa. Muilta osin ruokavalio oli samankaltainen kuin edellä kuvailtu MedDairy ruokavalio.


 Laajoissa testeissä vain prosessointinopeudessa ja tunteiden käsittelyssä tulokset olivat paremmat MedPork -jakson jälkeen. Paino laski ja vyötärönympärys kapeni selvästi enemmän LF -ruokavaliojaksolla. Tälläkään kertaa MedPork -ruokavaliota ei siis verrattu Välimeren ruokavalioon vaan perinteiseen mutta vähärasvaiseen (LF) australialaiseen ruokavalioon.
Kognitiivisia muutoksia käsittelevän artikkelin johtopäätökset on kirjattu jälleen hyvin mielenkiintoiseen muotoon: ”Tulostemme perusteella Välimeren ruokavalio, johon yhdistetty tuoretta rasvatonta porsaanlihaa, voi aikaansaada positiivisia kognitiivisia vaikutuksia.”(32) Todellisuudessa tutkijat tietävät varmasti itsekin, että porsaanlihan esille nostaminen on hyvin kyseenalaista sillä Välimeren ruokavalio olisi todennäköisesti ollut vielä terveellisempi jos se ei olisi sisältänyt lainkaan porsaanlihaa. Mutta niin kai se menee, että “kenen leipää syöt, sen lauluja laulat”.
Kuten MedPork ja MedDairy tutkimusten tarkastelu osoittaa, niin elintarviketeollisuuden toimijat pyrkivät ajamaan omia etujaan. Myös esimerkiksi [lihateollisuuden ja Pennsylvanian yliopiston (the Beef Checkoff Program) rahoittamat] BOLD -lihadieettitutkimukset (33)(34) on toteutettu ja uutisoitu aivan vastaavaan harhaanjohtavaan tapaan. Kyseisissä tutkimuksissa naudanlihaa ja runsaasti kasviksia sisältänyttä BOLD -ruokavaliota verrattiin huomattavasti vähemmän kasviksia sisältävään amerikkalaiseen ruokavalioon. Harvardin ravitsemustieteen professori Patrick Skerret kommentoikin tutkimusta, että sen perusteella pitäisi suositella lihan sijasta kasvisproteiinien käyttöä. Tutkijoiden johtopäätökset (33) herättivät kritiikkiä myös lehdessä (Am J Clin Nutr), jossa ko tutkimus alunperin julkaistiin (35).
Tutkimuksen rahoittaminen on oiva keino hankkia positiivista julkisuutta. On huolestettuvaa, että ilmeisistä taloudellisista kannustimistaan huolimatta monet tutkijat ilmoittavat, että heillä ei ole sidonnaisuuksia. Tutkijoilla on useimmiten varmasti vilpitön aikomus toteuttaa tutkimukset niin, että rahoittajan intressit eivät vaikuta tuloksiin. Voi kuitenkin arvata, että rahoitusta jatkotutkimuksiin ei saa helposti jos tulokset on raportoitu rahoittajan intressien vastaisesti. Johtopäätökset saattavat siis helposti muotoutua turhan positiiviksi.
Kuluttajille jaettavan tiedon luotettavuutta heikentävät myös muut tekijät. Elintarviketeollisuuden intressejä tukevaa informaatiota jaetaan kansanterveysjärjestöiksi miellettyjen organisaatioiden kautta (36-39). Lisäksi monet laillistetut ravitsemusterapeutit tuottavat elintarvikeyritysten tarpeisiin mm. ravitsemusaiheisia lehtiartikkeleita ja oppaita (40)(41). Tällöin kyseisen tiedon luotettavuuteen on viisasta suhtautua varauksella. Puolueettoman tiedon tuottamiseksi onkin ensiarvoisen tärkeää taata yliopistojen valtionrahoitus sekä toteuttaa täysin julkisrahoitteisia tutkimuksia. Julkisten organisaatioiden (kuten yliopistot) rahoituksen tulisi myös olla aina julkista tietoa. Sidonnaisuuksien ilmoittamiseen tulee kiinnittää jatkossa enemmän huomiota ja tietyissä tehtävissä (kuten ravitsemussuositusten laatimisessa) tulisi suosia asiantuntijoita, joilla sidonnaisuuksia ei ole (1). Muutoin emme pian pysty luottamaan enää mihinkään.
Sidonnaisuudet:
Jäsenyydet: Suomen Lääkäriliitto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Nuorten Lääkärien Yhdistys, Lääkärin Sosiaalinen Vastuu ry, Suomen Urheiluravitsemuksen Asiantuntijat ry


Lähteet:

1. Saloheimo P. Sidonnaisuudet: seuraava askel? SLL. Pääkirjoitus 13.10.2017 41/2017 vsk 72 s. 2279. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset/sidonnaisuudet-seuraava-askel/

2. Sugar: spinning a web of influence. BMJ 2015;350:h231. https://www.bmj.com/content/350/bmj.h231.full

3. Vaarantaako lobbaus kansanterveyden? LSV. 7.11.2017. https://www.epressi.com/tiedotteet/laki/vaarantaako-lobbaus-kansanterveyden.html

4. Alkoholilain kokonaisuudistus. STM nettisivut. https://stm.fi/alkoholilain-kokonaisuudistus

5. Lobbaus kovenee terveysalalla. Potilaan Lääkärilehti. 18.11.2017. https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/lobbaus-kovenee-terveysalalla/










15. BAMST eli the Belgian Association of Meat Science and Technology. “The mission of BAMST, as an academic non-profit organization, is to establish a network of scientists in the field of meat science and technology to be a reference for science-based information on all aspects of meat and its role in sustainable food security.” http://www.bamst.ugent.be/BAMST_02_Board.html





20. Wade AT et al. A Mediterranean diet supplemented with dairy foods improves markers of cardiovascular risk: results from the MedDairy randomized controlled trial. Am J Clin Nutr. 2018 Dec 1;108(6):1166-1182. https://sci-hub.tw/10.1093/ajcn/nqy207

21. Wade AT et al. A Mediterranean diet supplemented with dairy foods improves mood and processing speed in an Australian sample: results from the MedDairy randomized controlled trial. Nutr Neurosci. 2018 Nov 8:1-13. https://sci-hub.tw/10.1080/1028415X.2018.1543148









31. Wade AT et al. Effects of Mediterranean diet supplemented with lean pork on blood pressure and markers of cardiovascular risk: findings from the MedPork trial. Br J Nutr. 2019 Oct 28;122(8):873-883. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/31177999

32. Wade AT et al. A Mediterranean Diet with Fresh, Lean Pork Improves Processing Speed and Mood: Cognitive Findings from the MedPork Randomised Controlled Trial. Nutrients. 2019 Jul 4;11(7). https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/31277446

33. Roussell MA et al. Beef in an Optimal Lean Diet Study: effects on lipids, lipoproteins and apoliproteins. Am J Clin Nutr. 2012 Jan; 95(1): 9-16. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3238465/

34. Roussell MA et al. Effects of a DASH-like diet containing lean beef on vascular health. J Hum Hypertens. 2014 Oct;28(10):600-5. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4160562/

35. Bernstein AM and Willet WC. Conclusions of the Optimal Lean Diet Study go beyond the Data. Am J Clin Nutr. 2012 May;95(5):1294-5; author reply 1295-6. https://academic.oup.com/ajcn/article/95/5/1294/4576960





41. https://www.ravistamo.fi/palvelut


Lähettänyt klo 0 kommenttia

tiistai 17. maaliskuuta 2020

Korona - Ahdistuksesta ja arjesta


Vuoden 2019 joulukuussa Kiinassa Wuhanissa todettiin uuden koronaviruksen aiheuttamia keuhkokuumetapauksia. Maailman terveysjärjestö WHO on sittemmin antanut tälle virukselle viralliseksi nimeksi COVID-19 (coronavirus disease 2019). Koronavirukset ovat joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä. Yleisimmät ihmisiin ihmisiin tarttuvat koronavirukset (229E, HKU1, NL63 ja OC43) aiheuttavat tavallisesti vain lievän hengitystieinfektion. COVID-19 on todennäköisimmin alkujaan peräisin lepakoista. Vakavia infektioita ovat aiemmin aiheuttaneet SARS (Severe Acute Respiratory Syndrome, epidemia vuosina 2002-2003) ja MERS (Middle East Respiratory Syndrome, vajaat 2400 varmistettua tautitapausta vuosina 2012-2019) -koronavirukset. (1)(2)

Uusi koronavirus tartuu ensisijaisesti pisaratartuntana, eli sairastuneiden yskiessä tai aivastaessa. Virus saattaa tarttua myös kosketuksen kautta. Ilmassa virukset eivät säily. Ei ole tietoa kuinka kauan virukset säilyvät hengissä sisätiloissa pinnoilla. Oletettavasti eivät kuitenkaan pitkään. Taudin itämisaika on todennäköisesti 2–12 päivää (keskimäärin 4-5 päivää). (1)(3)

Monien sairastuneiden oireet ovat olleet lieviä; kuumetta, yskää, hengenahdistusta, lihassärkyä ja väsymystä. Joukossa on kuitenkin ollut myös vakavasti sairastuneita. Kiinassa noin kolme prosenttia sairastuneista on menehtynyt. Useimmat heistä ovat olleet iäkkäitä, tupakoitsijoita tai jotain pitkäaikaista sairautta (esim. keuhkosairaudet, sydänsairaudet tai diabetes) sairastaneita. (1)(3)

Tartunnan saanut ihminen levittää infektiota hieman useammalle kuin kahdelle muulle henkilölle (R0-luku 2,2–2,7). Mikäli tartuntojen estossa onnistutaan erilaisten varotoimien avulla edes osittain, niin COVID-19 tartuntavaara ei siis onneksi vaikuta kovin suurelta (3). Tätä kirjoittaessa (17.3.2020) Suomessa on 319 todettua COVID-19 tartuntaa, eniten 25–34-vuotiailla (4). Spesifistä lääkettä ei vielä ole, mutta useita testataan (3).

Kiinan massiiviset rajoitustoimet Wuhanissa toimivat ilmeisen tehokkaasti viruksen leviämisen hidastamiseksi. Sittemmin viruksen levittyä laajemmalle monet muut maat ovatkin seuranneet Kiinan esimerkkiä. Maanantaina 16.3.2020 myös Suomen hallitus on totesi yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, että maassa vallitsee poikkeustila koronavirustilanteen vuoksi. Poikkeustila rajoittaa voimakkaasti niin vanhusten kuin lastenkin liikkumista. Valtioneuvoston päätöksellä rajoitetaan yli kymmenen hengen kokoontumisia ainakin 13.4.2020 asti. Suomen rajojen sulkeminen on myös iso päätös. Toimien tavoitteena on hidastaa koronaviruksen leviämistä. (5)

Mitä voin itse tehdä suojatakseni itseäni ja läheisiäni tartunnalta? On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita ja suosituksia. Hyvällä käsihygienialla ja ”massatapahtumien” välttämisellä pääsee jo pitkälle. Riskiryhmiä (eli perussairaita ja vanhuksia) työssään hoitavien on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta. Tupakointi kannattaa ehdottomasti lopettaa. Nyt on (ilmastonmuutoksen ohella toinen) hyvä syy välttää myös lentämistä ja turhaa matkustelua (valtakunnan rajojen sulkeminen tosin helpottaa tämän päätöksen tekemistä).

COVID-19 infektioon tulee kuolemaan ihmisiä myös Suomessa. Samaan tapaan kuitenkin myös esimerkiksi kausi-influenssaan kuolee satoja ihmisiä vuosittain (6). Samoin liikenteessä (7).  Vuonna 2018 alkoholi tappoi 1 683 ihmistä (8) ja vuosittain n. 5 000 suomalaista kuolee tupakan aiheuttamiin sairauksiin (9). Ilmastonmuutos tulee mitä todennäköisimmin tulevina vuosikymmeninä aiheuttamaan suurta kärsimystä ja kymmeniätuhansia kuolemia. Nämä kuolemat eivät kuitenkaan ylitä uutiskynnystä samassa mittakaavassa kuin COVID-19. Nämä asiat eivät siis myöskään pyöri päivittäin useimpien suomalaisten mielessä eivätkä siten ahdista ihmisiä (vaikka ehkä aihetta olisikin?). Varotoimet koronavirusepidemian leviämiseksi ja sen hoitamiseksi ovat järkeviä ja osoittavat, että asioita voidaan muuttaa jos vain tahtoa löytyy. Toivottavaa olisikin, että meidän yhteiskuntamme ja koko maailma osaisi reagoida jatkossa samaan tapaan myös muihin uhkiin (kuten lastenlastemme tulevaisuutta uhkaaviinn ilmastonmuutokseen ja ydinaseisiin sekä edellä mainittuihin ”suuriin tappajiin”; tupakkaan ja alkoholiin).

Ymmärrettävästi ajatukset koronaviruksesta ja sen mukanaan tuomista muutoksista ahdistavat meitä monia. Ajantasaista tietoa koronavirusepidemiasta saadaan lähipäivinä varmasti lähes päivittäin sekä THL:n että valtioneuvoston, ministeriöiden ja eduskunnan viestinnästä.  Jos viettää kaiket päivät vain koronavirusuutisia lukien, niin ajatus lähtee helposti laukkaamaan ja mielenmaisema voi muodostua turhan synkäksi. Tiedotteita kannattaa toki seurata mutta median COVID-19 myllytyksestä on hyvä opetella ottamaan myös etäisyyttä. Tämä pätee erityisesti  iltapäivälehtien ja muiden ”taloudellisia intressejä omaavien sisällöntuottajien” levittämään informaatioon. Myös internetin keskustelupalstoilla ja somessa liikkuu paljon mitä kummallisempia huhuja koronavirukseen liittyen. Selvennyksenä voidaan todeta ainakin, että Yhdysvallat ei ole patentoinut COVID-19 koronavirusta. COVID-19 tartuntaa ei myöskään kannata myötätuntoisesti hankkia ehdoin tahdoin sillä ajatuksella, että saisi siten hankittua (lauma)immuniteetin itselleen/väestölle. Sekä itsensä, että muiden kannalta kannattaa yrittää pysyä terveenä; syödä terveellisesti, liikkua ja nukkua riittävästi. Ahdistuneiden ajatusten viljelyn sijaan kannattaa keskittyä esimerkiksi arjen toimiin, läheisten kanssa seurusteluun, (etä)töihin tai muihin “tavanomaisiin” puuhiin. Immuunipuolustuskin toimii paremmin kun muistaa huolehtia itsestään eikä turhia ahdistele ;)

Voimia ja rauhaisaa mieltä kaikille!
Yhdessä tästäkin selvitään =)




Lähteet:

1.     THL:n nettisivut. Koronavirus COVID-19. Päivitetty 10.3.2020. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/koronavirus-covid-19
2.    Lumio J. SARS ja MERS. Lääkärikirja Duodecim. 6.5.2019. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00603
3.    Peltola H. Millainen on Wuhanin koronaviruksen tartuntavaara? Lääkärilehti; Tiede­pääkirjoitus.  10/2020 vsk 75 s. 591. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset-tiede/millainen-on-wuhanin-koronaviruksen-tartuntavaara/?public=f4232e489db69bd26a61fbf31ac0243b&utm_source=facebook&fbclid=IwAR3G7ollBLETUQRBl4hB5bMEld7kh9JVOjwkNqTtxi9m8BWAm0HB7w9otvk
4.    Keränen T. Koronavirustartuntoja eniten aikuisilla ja keski-ikäisillä. Lääkärilehti; Ajan­kohtai­sta.  https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/koronavirustartuntoja-eniten-aikuisilla-ja-keski-ikaisilla/
5.    Opetus- ja kulttuuriministeriöSosiaali- ja terveysministeriöValtioneuvoston viestintäosasto. 16.3.2020 Tiedote 140/2020.https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-totesi-suomen-olevan-poikkeusoloissa-koronavirustilanteen-vuoksi
6.     Pajunen A. ja Taskinen K. Kuinka monen kuoleman syy on influenssa - kertovatko luvut kaiken? Tilastokeskus. 28.2.2020. http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/kuinka-monen-kuoleman-syy-on-influenssa-kertovatko-luvut-kaiken/
7.     Ziemann M. Liikennekuolemien piti puolittua 10 vuodessa, mutta tavoitteeseen ei päästä - Liikennekuolema johtuu enää harvoin liikenteestä. YLE Uutiset; Tieliikennekuolemat. 26.7.2019. https://yle.fi/uutiset/3-10894961
8.    Alkoholisyihin kuolleet. Tilastokeskus/Findikaattori. 16.12.2019. https://findikaattori.fi/fi/65
9.     Patja K. Tupakka ja sairaudet. Lääkärikirja Duodecim. 4.2.2020. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01066

Lähettänyt klo 0 kommenttia
Tilaa: Blogitekstit (Atom)