Vuoden 2019 joulukuussa Kiinassa Wuhanissa todettiin uuden
koronaviruksen aiheuttamia keuhkokuumetapauksia. Maailman terveysjärjestö WHO on sittemmin antanut tälle virukselle
viralliseksi nimeksi COVID-19 (coronavirus disease 2019). Koronavirukset
ovat joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä.
Yleisimmät ihmisiin ihmisiin tarttuvat koronavirukset (229E, HKU1, NL63 ja
OC43) aiheuttavat tavallisesti vain lievän
hengitystieinfektion. COVID-19 on todennäköisimmin alkujaan peräisin lepakoista. Vakavia
infektioita ovat aiemmin aiheuttaneet SARS
(Severe Acute Respiratory Syndrome, epidemia vuosina 2002-2003) ja MERS (Middle East Respiratory Syndrome, vajaat
2400 varmistettua tautitapausta vuosina 2012-2019) -koronavirukset. (1)(2)
Uusi koronavirus tartuu ensisijaisesti pisaratartuntana, eli
sairastuneiden yskiessä tai aivastaessa. Virus saattaa tarttua myös kosketuksen
kautta. Ilmassa virukset eivät säily. Ei ole tietoa kuinka kauan virukset
säilyvät hengissä sisätiloissa pinnoilla. Oletettavasti eivät kuitenkaan
pitkään. Taudin itämisaika on todennäköisesti 2–12 päivää (keskimäärin
4-5 päivää). (1)(3)
Monien sairastuneiden oireet ovat olleet lieviä; kuumetta,
yskää, hengenahdistusta, lihassärkyä ja väsymystä. Joukossa on kuitenkin
ollut myös vakavasti sairastuneita. Kiinassa
noin kolme prosenttia sairastuneista on menehtynyt. Useimmat heistä ovat olleet
iäkkäitä, tupakoitsijoita tai jotain pitkäaikaista sairautta (esim.
keuhkosairaudet, sydänsairaudet tai diabetes) sairastaneita. (1)(3)
Tartunnan saanut ihminen levittää infektiota hieman useammalle
kuin kahdelle muulle henkilölle (R0-luku 2,2–2,7). Mikäli
tartuntojen estossa onnistutaan erilaisten varotoimien avulla edes osittain,
niin COVID-19 tartuntavaara ei siis onneksi vaikuta kovin suurelta (3). Tätä kirjoittaessa
(17.3.2020) Suomessa on 319 todettua COVID-19 tartuntaa, eniten
25–34-vuotiailla (4). Spesifistä lääkettä ei vielä ole, mutta useita
testataan (3).
Kiinan massiiviset rajoitustoimet Wuhanissa toimivat ilmeisen
tehokkaasti viruksen leviämisen hidastamiseksi. Sittemmin viruksen levittyä
laajemmalle monet muut maat ovatkin seuranneet Kiinan esimerkkiä. Maanantaina
16.3.2020 myös Suomen hallitus on totesi yhteistoiminnassa tasavallan presidentin
kanssa, että maassa vallitsee poikkeustila koronavirustilanteen vuoksi. Poikkeustila
rajoittaa voimakkaasti niin vanhusten kuin lastenkin liikkumista. Valtioneuvoston
päätöksellä rajoitetaan yli kymmenen hengen kokoontumisia ainakin 13.4.2020
asti. Suomen rajojen sulkeminen on myös iso päätös. Toimien tavoitteena on
hidastaa koronaviruksen leviämistä. (5)
Mitä voin itse tehdä suojatakseni itseäni ja läheisiäni
tartunnalta? On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita ja suosituksia. Hyvällä käsihygienialla
ja ”massatapahtumien” välttämisellä pääsee jo pitkälle. Riskiryhmiä (eli perussairaita
ja vanhuksia) työssään hoitavien on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta. Tupakointi kannattaa ehdottomasti lopettaa. Nyt on (ilmastonmuutoksen ohella toinen) hyvä syy välttää myös
lentämistä ja turhaa matkustelua (valtakunnan rajojen sulkeminen tosin
helpottaa tämän päätöksen tekemistä).
COVID-19
infektioon tulee kuolemaan ihmisiä myös Suomessa. Samaan tapaan kuitenkin myös
esimerkiksi kausi-influenssaan kuolee satoja ihmisiä vuosittain (6). Samoin
liikenteessä (7). Vuonna 2018 alkoholi
tappoi 1 683 ihmistä (8) ja vuosittain n. 5 000 suomalaista kuolee tupakan
aiheuttamiin sairauksiin (9). Ilmastonmuutos tulee mitä todennäköisimmin
tulevina vuosikymmeninä aiheuttamaan suurta kärsimystä ja kymmeniätuhansia
kuolemia. Nämä kuolemat eivät kuitenkaan ylitä uutiskynnystä samassa mittakaavassa
kuin COVID-19. Nämä asiat eivät siis myöskään pyöri päivittäin useimpien suomalaisten
mielessä eivätkä siten ahdista ihmisiä (vaikka ehkä aihetta olisikin?). Varotoimet
koronavirusepidemian leviämiseksi ja sen hoitamiseksi ovat järkeviä ja osoittavat,
että asioita voidaan muuttaa jos vain tahtoa löytyy. Toivottavaa olisikin, että
meidän yhteiskuntamme ja koko maailma osaisi reagoida jatkossa samaan tapaan
myös muihin uhkiin (kuten lastenlastemme tulevaisuutta uhkaaviinn ilmastonmuutokseen ja ydinaseisiin sekä edellä mainittuihin ”suuriin tappajiin”; tupakkaan ja alkoholiin).
Ymmärrettävästi ajatukset koronaviruksesta ja sen mukanaan tuomista muutoksista ahdistavat meitä monia. Ajantasaista
tietoa koronavirusepidemiasta saadaan lähipäivinä varmasti lähes päivittäin sekä
THL:n että valtioneuvoston, ministeriöiden ja eduskunnan viestinnästä. Jos viettää kaiket päivät vain koronavirusuutisia
lukien, niin ajatus lähtee helposti laukkaamaan ja mielenmaisema voi muodostua turhan synkäksi. Tiedotteita kannattaa toki seurata mutta median COVID-19
myllytyksestä on hyvä opetella ottamaan myös etäisyyttä. Tämä pätee erityisesti
iltapäivälehtien ja muiden ”taloudellisia
intressejä omaavien sisällöntuottajien” levittämään informaatioon. Myös
internetin keskustelupalstoilla ja somessa liikkuu paljon mitä kummallisempia huhuja
koronavirukseen liittyen. Selvennyksenä voidaan todeta ainakin, että Yhdysvallat
ei ole patentoinut COVID-19 koronavirusta. COVID-19 tartuntaa ei myöskään
kannata myötätuntoisesti hankkia ehdoin tahdoin sillä ajatuksella, että saisi
siten hankittua (lauma)immuniteetin itselleen/väestölle. Sekä itsensä, että
muiden kannalta kannattaa yrittää pysyä terveenä; syödä terveellisesti, liikkua
ja nukkua riittävästi. Ahdistuneiden ajatusten viljelyn sijaan kannattaa keskittyä
esimerkiksi arjen toimiin, läheisten kanssa seurusteluun, (etä)töihin tai
muihin “tavanomaisiin” puuhiin. Immuunipuolustuskin toimii paremmin kun muistaa
huolehtia itsestään eikä turhia ahdistele ;)
Voimia ja rauhaisaa mieltä kaikille!
Yhdessä tästäkin selvitään =)
Lähteet:
1. THL:n nettisivut. Koronavirus COVID-19. Päivitetty 10.3.2020. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/koronavirus-covid-19
2. Lumio J. SARS ja MERS. Lääkärikirja Duodecim. 6.5.2019. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00603
3. Peltola H. Millainen on Wuhanin koronaviruksen tartuntavaara? Lääkärilehti; Tiedepääkirjoitus. 10/2020 vsk 75 s. 591. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset-tiede/millainen-on-wuhanin-koronaviruksen-tartuntavaara/?public=f4232e489db69bd26a61fbf31ac0243b&utm_source=facebook&fbclid=IwAR3G7ollBLETUQRBl4hB5bMEld7kh9JVOjwkNqTtxi9m8BWAm0HB7w9otvk
4. Keränen T. Koronavirustartuntoja eniten aikuisilla ja keski-ikäisillä. Lääkärilehti; Ajankohtaista. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/koronavirustartuntoja-eniten-aikuisilla-ja-keski-ikaisilla/
5. Opetus- ja kulttuuriministeriöSosiaali- ja terveysministeriöValtioneuvoston viestintäosasto. 16.3.2020 Tiedote 140/2020.https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-totesi-suomen-olevan-poikkeusoloissa-koronavirustilanteen-vuoksi
6. Pajunen A. ja Taskinen K. Kuinka monen kuoleman syy on influenssa - kertovatko luvut kaiken? Tilastokeskus. 28.2.2020. http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/kuinka-monen-kuoleman-syy-on-influenssa-kertovatko-luvut-kaiken/
7. Ziemann M. Liikennekuolemien piti puolittua 10 vuodessa, mutta tavoitteeseen ei päästä - Liikennekuolema johtuu enää harvoin liikenteestä. YLE Uutiset; Tieliikennekuolemat. 26.7.2019. https://yle.fi/uutiset/3-10894961
8. Alkoholisyihin kuolleet. Tilastokeskus/Findikaattori. 16.12.2019. https://findikaattori.fi/fi/65
9. Patja K. Tupakka ja sairaudet. Lääkärikirja Duodecim. 4.2.2020. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01066
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti