Sidonnaisuudella (conflict of interest) tarkoitetaan ammatillisten velvollisuuksien ja henkilökohtaisten etujen välistä ristiriitaa. Useimmiten tämä tarkoittaa taloudellisia suhteita teollisuuden kanssa, mutta sidonnaisuudet voivat liittyä myös esimerkiksi henkilösuhteisiin tai akateemiseen kilpailuun. Sidonnaisuudet ovat yksi tieteellisen julkaisemisen keskeisimmistä ongelmista. (1)
Vuonna 2015 British Medical Journal (BMJ) paljasti Iso-Britannian kansanterveys- ja ravitsemusasiantuntijoiden sidonnaisuudet sokeriteollisuuteen (2). Ravitsemusteollisuuden toimijat käyttävät suuria summia tuotteidensa menekin edistämiseksi myös Suomessa. Valitettavasti elinkeinoelämän ja kansanterveyden intressit eivät aina ole yhteneväisiä. Esimerkiksi Suomen alkoholilainsäädännön uudistus vuonna 2017 lobattiin täysin päälaelleen; alkuperäinen tavoite oli rajoittaa alkoholin saatavuutta haittojen vähentämiseksi, mutta lobbaajien “ansiosta” se muuttuikin alkoholin saatavuuden lisäämiseksi (3)(4). Lääkäri ja entinen kansanedustaja Pekka Puska työskenteli aiemmin WHO:ssa ja vastasi globaalin ravinto-ohjelman kehittämisestä. Lääkärilehden haastattelussa hän kertoi, että “kun isot lobbarit olivat puheillani ja sanoivat, että jos julkaisemme asiantuntijasuositukset sokerin vähentämisestä, niin do you undestand what you are doing? Lääketeollisuudessa on pikku poikia, nyt olette tekemisissä isojen poikien kanssa. Se oli kovaa puhetta.”(5)
Kukaan tuskin kiistää alkoholin, tupakan, sokerin, palmuöljyn tai runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävien ruokien terveyshaittoja. Kuitenkin myös monet muut elintarviketeollisuuden alat rahoittavat suurilla summilla tuotteidensa tutkimusta, markkinointia ja lobbausta (6-19). Yhtiöiden tavoitteena on tuottaa osakkeenomistajille voittoa. Ne eivät käytä rahojaan tutkimukseen vain hyvää hyvyyttään. Asetelma heikentää käytettävissä olevan tiedon luotettavuutta.
Maksettu mainos - MedDairy
Australialainen MedDairy -tutkimus ja sen pohjalta vuonna 2018 julkaistut artikkelit (20)(21) ovat hyvä esimerkki siitä miten tutkimustuloksia voidaan tulkita rahoittajan toiveiden mukaan. Tutkimuksessa havaittiin positiivisia terveysvaikutuksia kun australialaisten perinteiseen ruokavalioon lisättiin palkokasveja ja muita kasvikunnan tuotteita. Lisäksi tutkittavat käyttivät hieman enemmän maitotuotteita kuin perinteistä (mutta vähärasvaista) ruokavaliota noudattaneet vertailuryhmäläiset. Koska maitotuotteiden määrällinen lisäys oli vähäinen (varsinkin suhteessa kasvikunnan tuotteiden lisäämiseen), niin on todennäköistä, että maitotuotteilla ei ollut osaa eikä arpaa positiivisten terveysvaikutusten taustalla. Koska osa maitotuotteista (esim. juusto) sisälsi tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa, niin kyseinen kasvisvoittoinen ruokavalio olisi todennäköisesti ollut vielä terveellisempi ilman maitotuotteita. Tästä huolimatta tutkimuksen johtopäätökset oli kummassakin artikkelissa kirjattu maitoa markkinoivaan ja siten myös tutkimuksen rahoittajaa, Dairy Australiaa, miellyttävään muotoon. Myös mediassa tutkimus uutisoitiin laajalti harhaanjohtavan maitomyönteisesti (22-28). Meillä Suomessa ainakin MTV (27) ja Lääkäriseura Duodecimin Terveysuutiset (28) uutisoivat “maidon verenpainetta laskevasta vaikutuksesta”. Tutkimuksen suurista puutteista ei kuitenkaan mainittu. MTV:n uutisotsikko, “Välimeren ruokavaliosta uutta tietoa - tämä arkijuoma tekee ateriasta astetta terveellisemmän”, onkin suorastaan virheellinen (27). Joitain kriittisiäkin kommentteja onneksi esitettiin (29)(30). Alla tarkempi kuvaus kyseisestä tutkimuksesta.
MedDairy tutkimuksessa 41 australialaista sydän- ja verisuonitautiriskissä olevaa ylipainoista yli 45-vuotiasta naista ja miestä jaettiin kahteen ryhmään; MediterranianDairy tai LowFat. Ryhmissä noudatettiin ensin toista ruokavaliota kahdeksan viikkoa. Tämän jälkeen tutkittavat söivät tavanomaiseen tapaansa kahdeksan viikkoa ja vaihtoivat sitten toiseen ruokavalioon.
LF -ruokavaliojaksolla osallistujat ohjeistettiin noudattamaan tavanomaisia ruokatottumuksiaan, mutta vähentämään rasvan käyttöä. Mielin määrin sai käyttää vähärasvaisia maitotuotteita, vähärasvaista punaista ja vaaleaa lihaa, leipiä, muroja ja riisiä. Hedelmiä ja vihanneksia ei ollut pakko sisällyttää ruokavalioon. Pähkinöitä ei saanut syödä.
MedDairy -ruokavaliojaksolla osallistujat söivät päivittäin kolme annosta maitotuotteita (2.5dl maitoa tai 200g jogurttia). Juustoa (40-50g) tai raejuustoa (120g) sai syödä yhden annoksen päivässä mutta muuten maitotuotteiden piti olla rasvattomia tai vähärasvaisia. Neitsytoliiviöljyä tuli käyttää ≥ 20 ml. Ruokavalion tuli sisältää myös vähintään 300 grammaa tuoreita hedelmiä. Viikottain oli syötävä myös vähintään kolme annosta palkokasveja. Kalaa oli syötävä vähintään kolme kertaa ja pähkinöitä/siemeniä vähintään viisi kertaa viikossa. Täysjyvävalmisteita sekä vihanneksia sai syödä mielin määrin. Vähintään kahdesti viikossa oli syötävä myös tomaattipohjainen kastike, jossa oli sipulia, valkosipulia ja neitsytoliiviöljyä. Punaista lihaa enintään 100g viikossa ja silloinkin oli poistettava kaikki näkyvä rasva.
Kumpi ruokavalioista, MedDairy vai LF, oli terveellisempi? Kognitiivisista testeistä vain prosessointinopeus parani tilastollisesti merkitsevästi MedDairy -jaksolla. Tutkijat kirjasivat tutkimusselostukseen, että kognitiivisissa kyvyissä tai toimintakyvyssä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia, mutta mielialapisteytyksessä tuli tilastollisesti merkitsevä ero.
Mistä positiiviset vaikutukset mielialaan ja prosessointinopeuteen sattoivat johtua? “Pehmeiden” rasvojen saanti laski LF -jaksolla ja nousi MedDairy -jaksolla. Tutkijat toteavatkin, että MedDairyn positiiviset mielialavaikutukset voivat johtua omega-3 -rasvoista. Myös vihannesten (+22%), hedelmien (+14%), täysjyväviljan (+18%), palkokasvien (+581%) ja kalan (+230%) käytön lisääntyminen voi olla selittävä tekijä. Maitotuotteiden kulutus nousi vain 41 %. Pohdintaosiossa tutkijat toteavat, että “tulosten yleistämistä rajoittaa se, että MedDairy ruokavaliota verrattiin vähärasvaiseen (LF) ruokavalioon”. Juuri näin. Jos haluttaisiin oikeasti tutkia esimerkiksi maidon terveydellisiä vaikutuksia Välimeren ruokavalion yhteydessä, niin vertailuryhmänä pitäisi tietenkin olla Välimeren ruokavalio. Nyt vertailuryhmäläiset (LF) söivät käytännössä sitä mitä syövät normaalistikin mutta vähärasvaisena. Tämän tutkimuksen perusteella ei siis voida sanoa, että maito tekisi Välimeren ruokavaliosta terveellisemmän, tai edes yhtä terveellisen, kuin perinteinen Välimeren ruokavalio.
Ansiokkaasta pohdintaosuudesta huolimatta artikkelin johtopäätöskappale on kirjattu tutkimuksen rahoittajaa, Dairy Australiaa, miellyttävään muotoon: ”Maitotuotteiden lisääminen Välimerelliseen ruokavalioon auttaa saavuttamaan ravitsemussuositusten määrittelemän kalsiumtason ja paransi > 45-vuotiaiden tutkittavien mielialaa sekä prosessointinopeutta. Maidon lisääminen välimerelliseen ruokavalioon voikin olla tehokas keino parantaa psykologista hyvinvointia ja älyllisiä toimintoja. Näin voidaan saavuttaa pitkäaikaisia kognitiivisia vaikutuksia riskissä olevalle väestölle.”
Samaisesta aineistosta tutkijat julkaisivat artikkelin MedDairy -dieetin vaikutuksista sydän- ja verisuonitautiriskiin. MedDairy -jaksolla verenpaine laski (-1.6/1.0mmHg) ja kolesteroliarvot paranivat LF-jaksoon verrattuna. LF -jaksolla tutkimushenkilöiden kehon rasvamäärä kuitenkin pieneni enemmän, ja rasvaton massa (lean body mass) kasvoi enemmän, kuin MedDairy -jaksolla. Artikkelin johtopäätöksiä kirjoittaessaan tutkijat nostivat tuloksia esille jälleen hyvin valikoiden; “Maidon lisääminen välimerelliseen ruokavalioon aiheutti merkittäviä parannuksia sydän- ja verisuonitautiriskin mittareihin kahdeksan viikon aikana. Niinpä tällaista maidolla vahvistetulla dieetillä voitaisiin laskea sydän- ja verisuonitautiriskiä väestötasolla.” Näinpä tietysti.
Mainonta jatkuu - MedPork
Sama tutkimusryhmä on toteuttanut myös identtisesti suunnitellun sikateollisuuden (the Pork Co-operative Research Council) rahoittaman tutkimuksen porsaanlihan lisäämisestä Välimerelliseen dieettiin ja sen vaikutuksista sydän- ja verisuonitautiriskiin (31) sekä kognitiivisiin kykyihin (32). Tutkimuksessa MedPork jaksolla tutkittavat söivät porsaanlihaa 200-300g viikossa. Muilta osin ruokavalio oli samankaltainen kuin edellä kuvailtu MedDairy ruokavalio.
Laajoissa testeissä vain prosessointinopeudessa ja tunteiden käsittelyssä tulokset olivat paremmat MedPork -jakson jälkeen. Paino laski ja vyötärönympärys kapeni selvästi enemmän LF -ruokavaliojaksolla. Tälläkään kertaa MedPork -ruokavaliota ei siis verrattu Välimeren ruokavalioon vaan perinteiseen mutta vähärasvaiseen (LF) australialaiseen ruokavalioon.
Kognitiivisia muutoksia käsittelevän artikkelin johtopäätökset on kirjattu jälleen hyvin mielenkiintoiseen muotoon: ”Tulostemme perusteella Välimeren ruokavalio, johon yhdistetty tuoretta rasvatonta porsaanlihaa, voi aikaansaada positiivisia kognitiivisia vaikutuksia.”(32) Todellisuudessa tutkijat tietävät varmasti itsekin, että porsaanlihan esille nostaminen on hyvin kyseenalaista sillä Välimeren ruokavalio olisi todennäköisesti ollut vielä terveellisempi jos se ei olisi sisältänyt lainkaan porsaanlihaa. Mutta niin kai se menee, että “kenen leipää syöt, sen lauluja laulat”.
Kuten MedPork ja MedDairy tutkimusten tarkastelu osoittaa, niin elintarviketeollisuuden toimijat pyrkivät ajamaan omia etujaan. Myös esimerkiksi [lihateollisuuden ja Pennsylvanian yliopiston (the Beef Checkoff Program) rahoittamat] BOLD -lihadieettitutkimukset (33)(34) on toteutettu ja uutisoitu aivan vastaavaan harhaanjohtavaan tapaan. Kyseisissä tutkimuksissa naudanlihaa ja runsaasti kasviksia sisältänyttä BOLD -ruokavaliota verrattiin huomattavasti vähemmän kasviksia sisältävään amerikkalaiseen ruokavalioon. Harvardin ravitsemustieteen professori Patrick Skerret kommentoikin tutkimusta, että sen perusteella pitäisi suositella lihan sijasta kasvisproteiinien käyttöä. Tutkijoiden johtopäätökset (33) herättivät kritiikkiä myös lehdessä (Am J Clin Nutr), jossa ko tutkimus alunperin julkaistiin (35).
Tutkimuksen rahoittaminen on oiva keino hankkia positiivista julkisuutta. On huolestettuvaa, että ilmeisistä taloudellisista kannustimistaan huolimatta monet tutkijat ilmoittavat, että heillä ei ole sidonnaisuuksia. Tutkijoilla on useimmiten varmasti vilpitön aikomus toteuttaa tutkimukset niin, että rahoittajan intressit eivät vaikuta tuloksiin. Voi kuitenkin arvata, että rahoitusta jatkotutkimuksiin ei saa helposti jos tulokset on raportoitu rahoittajan intressien vastaisesti. Johtopäätökset saattavat siis helposti muotoutua turhan positiiviksi.
Kuluttajille jaettavan tiedon luotettavuutta heikentävät myös muut tekijät. Elintarviketeollisuuden intressejä tukevaa informaatiota jaetaan kansanterveysjärjestöiksi miellettyjen organisaatioiden kautta (36-39). Lisäksi monet laillistetut ravitsemusterapeutit tuottavat elintarvikeyritysten tarpeisiin mm. ravitsemusaiheisia lehtiartikkeleita ja oppaita (40)(41). Tällöin kyseisen tiedon luotettavuuteen on viisasta suhtautua varauksella. Puolueettoman tiedon tuottamiseksi onkin ensiarvoisen tärkeää taata yliopistojen valtionrahoitus sekä toteuttaa täysin julkisrahoitteisia tutkimuksia. Julkisten organisaatioiden (kuten yliopistot) rahoituksen tulisi myös olla aina julkista tietoa. Sidonnaisuuksien ilmoittamiseen tulee kiinnittää jatkossa enemmän huomiota ja tietyissä tehtävissä (kuten ravitsemussuositusten laatimisessa) tulisi suosia asiantuntijoita, joilla sidonnaisuuksia ei ole (1). Muutoin emme pian pysty luottamaan enää mihinkään.
Sidonnaisuudet:
Jäsenyydet: Suomen Lääkäriliitto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Nuorten Lääkärien Yhdistys, Lääkärin Sosiaalinen Vastuu ry, Suomen Urheiluravitsemuksen Asiantuntijat ry
Lähteet:
1. Saloheimo P. Sidonnaisuudet: seuraava askel? SLL. Pääkirjoitus 13.10.2017 41/2017 vsk 72 s. 2279. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset/sidonnaisuudet-seuraava-askel/
2. Sugar: spinning a web of influence. BMJ 2015;350:h231. https://www.bmj.com/content/350/bmj.h231.full
3. Vaarantaako lobbaus kansanterveyden? LSV. 7.11.2017. https://www.epressi.com/tiedotteet/laki/vaarantaako-lobbaus-kansanterveyden.html
4. Alkoholilain kokonaisuudistus. STM nettisivut. https://stm.fi/alkoholilain-kokonaisuudistus
5. Lobbaus kovenee terveysalalla. Potilaan Lääkärilehti. 18.11.2017. https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/lobbaus-kovenee-terveysalalla/
12. https://www.jyu.fi/fi/tutkimus/tutkimuspalvelut/research-funding-calls/ravitsemuksen-tutkimussaatio
15. BAMST eli the Belgian Association of Meat Science and Technology. “The mission of BAMST, as an academic non-profit organization, is to establish a network of scientists in the field of meat science and technology to be a reference for science-based information on all aspects of meat and its role in sustainable food security.” http://www.bamst.ugent.be/BAMST_02_Board.html
20. Wade AT et al. A Mediterranean diet supplemented with dairy foods improves markers of cardiovascular risk: results from the MedDairy randomized controlled trial. Am J Clin Nutr. 2018 Dec 1;108(6):1166-1182. https://sci-hub.tw/10.1093/ajcn/nqy207
21. Wade AT et al. A Mediterranean diet supplemented with dairy foods improves mood and processing speed in an Australian sample: results from the MedDairy randomized controlled trial. Nutr Neurosci. 2018 Nov 8:1-13. https://sci-hub.tw/10.1080/1028415X.2018.1543148
31. Wade AT et al. Effects of Mediterranean diet supplemented with lean pork on blood pressure and markers of cardiovascular risk: findings from the MedPork trial. Br J Nutr. 2019 Oct 28;122(8):873-883. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/31177999
32. Wade AT et al. A Mediterranean Diet with Fresh, Lean Pork Improves Processing Speed and Mood: Cognitive Findings from the MedPork Randomised Controlled Trial. Nutrients. 2019 Jul 4;11(7). https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/31277446
33. Roussell MA et al. Beef in an Optimal Lean Diet Study: effects on lipids, lipoproteins and apoliproteins. Am J Clin Nutr. 2012 Jan; 95(1): 9-16. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3238465/
34. Roussell MA et al. Effects of a DASH-like diet containing lean beef on vascular health. J Hum Hypertens. 2014 Oct;28(10):600-5. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4160562/
35. Bernstein AM and Willet WC. Conclusions of the Optimal Lean Diet Study go beyond the Data. Am J Clin Nutr. 2012 May;95(5):1294-5; author reply 1295-6. https://academic.oup.com/ajcn/article/95/5/1294/4576960
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti