sunnuntai 12. kesäkuuta 2022

Magneettikuvausta ei pidä tehdä ilman pätevää syytä

Suurin osa aikuisista kärsii päänsärystä jossain vaiheessa elämäänsä. Myös lapsilla vaiva on yleinen ja iän myötä sen esiintyvyys kasvaa. Yli 10 -vuotiaista pojista 25%:lla ja tytöistä 35%:lla on päänsärkyä vähintään kerran kuukaudessa (1). Vaikka särky on aina ikävä oire niin onneksi syy sen taustalla on useimmissa tapauksissa hyvänlaatuinen. Ja monesti sellainen jonka ensisijainen hoito on elintapojen viilaus. Keskeistä tällaisen vaivan selvittelyissä ovat hyvät esitiedot potilaalta itseltään sekä hyvä kliininen tutkimus. “Konetutkimuksille” on harvoin tarvetta. Tästä huolimatta Suomessa tehdään vuosi vuodelta enemmän pään magneettitutkimuksia (MRI - Magnetic Resonance Imaging). Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella MRI tutkimukset ovat kaksinkertaistuneet kymmenen vuoden aikana (2).

Oikein käytettynä MRI on hyvä tutkimus. Se antaa tarkkaa tietoa kuvattavan kohteen rakenteesta ja auttaa siten esimerkiksi leikkausten suunnittelussa. Lisääntyneet kuvantamiset ovat tuoneet mukanaan kuitenkin myös varjopuolia. Ensinnäkin, lisääntynyt kuvantaminen lisää sattumalöydöksiä ja aiheuttaa turhaa huolta. Radiologi ei välttämättä osaa sanoa varmuudella mitä kuvissa näkyy. Tällöin päädytään herkästi tekemään lisää tutkimuksia ja sopimaan kontrolleja useammankin vuodenkin päähän. On tietenkin hyvä, että ihmisistä pidetään huolta. Epäselvät kuvantamislöydökset aiheuttavat kuitenkin myös pelkoa sairauksista sekä altistavat ihmiset toimenpiteiden haitoille (3-6). Lääkärin tehtävänä onkin aina punnita aiheuttaako suunniteltu tutkimus enemmän hyötyä vaiko haittaa.




Viime vuosilta omalta vastaanotoltani mieleen on jäänyt useampi ihminen joiden pää on jo edeltävästi kuvattu “varmuuden vuoksi” ja kuvantamisen yhteydessä on löydetty araknoidea- tai pineaalikysta. Kyseiset muutokset ovat lähtökohtaisesti hyvänlaatuisia eivätkä siis aiheuta oireita. Joskus harvoin saatetaan kuitenkin tarvita esimerkiksi seurantatutkimuksia. Osa potilaista on todennut, että tietoisuus aivoissa olevasta nesterakkulasta on ollut heille “ihan fine” eivätkä he ole sitä juurikaan miettineet. Osa taas on ollut hyvinkin ahdistuneita asiasta. Heillä on ollut vaikea hyväksyä, että oireet eivät johdu kyseisestä muutoksesta, eikä sille sen vuoksi myöskään pidä tehdä mitään.


Potilaiden mielenrauhan lisäksi myös tulevat sukupolvet kiittävät turhien MRI passitusten karsimisesta. Laskennallisesti yksi 30 minuutin kestoinen MRI tutkimus tuottaa samanverran hiilidioksidi (CO2) -päästöjä kuin 1150km matkan ajaminen (amerikkalaisella) yksityisautolla. (7) Tänä vuonna julkaistussa Australialaisessa tutkimuksessa yhden MRI kuvauksen päästöt vastasivat kuitenkin "vain" 145km matkan ajamista (uudella eurooppalaisella) autolla. Tässä tutkimuksessa ei oltu huomioitu esimerkiksi laitteen valmistuksesta, eikä myöskään tilojen viilennyksestä johtuvia päästöjä. Kyseinen luku on siis mitä ilmeisimmin alakanttiin arvioitu. Vertailun vuoksi voidaan joka tapauksessa mainita, että yksi ultraäänitutkimus vastaa 4km yksityisautoilua. (8) Aivan eri kertaluokkaa siis kuin kumpikaan edellä mainituista arvioista MRI:n aiheuttamista päästöistä. Kuvantamislaitteiden kuluttumasta energiasta kertoo myös se, että jo viitisen vuotta sitten 120 maan MRI ja tietokonetomografia kuvausten yhteenlasketut hiilidioksidipäästöt vastasivatkin 0.77% kaikista maailman päästöistä (9). Veikkaisin, että absoluuttinen päästöjen määrä on sittemmin vain lisääntynyt kuvantamislaitteiden yleistymisen myötä.



On hyvä myös huomioida, että jos kuvantamisen yhteydessä tarvitaan varjoainetta (gadolinium), niin se päätyy virtsan mukana vesistöihin (10). Ei tosin aivan kaikki sillä osa gadoliniumista kertyy aivoihin. Tämän ei tiedetä aiheuttaneen haittoja mutta ilmiön pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta (11).


Useimmissa tapauksissa päänsäryn syy selviää kuuntelemalla ja tutkimalla. Päätä ei kannata kuvata jos sille ei ole aihetta (12). Näin vältetään monta turhaa huolta. Ja säästetään maapallon sekä terveydenhuollon rajallisia resursseja.



"Toisen kärsimyksiä ulkopuolinen ei voi mitata luonnontieteellisin menetelmin, mutta niiden merkitystä voidaan ymmärtää eläytymällä sairaan asemaan. Toisen todellisuuteen ei voi pujahtaa eikä toisen elämään astua, mutta kuunnella voi, rinnalla seistä ja mukana kulkea. Aito vuorovaikutus alkaa kuuntelemisesta ja eläytymisestä toisen asemaan. Kysymys on myötäelämisen taidosta. Toisen ihmisen ymmärtämiseksi tarvitaan älyn rinnalle myötätuntoa, tiedon rinnalle tunteita ja järjen kumppaniksi moraali. Aina kun väheksymme toisen kärsimyksiä, menetämme joitain omasta inhimillisyydestämme."


Risto Pelkonen, arkkiatri



Viitteet:

  1. Päänsärky (lapset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 28.5.2022). Saatavilla internetissä: https://www.kaypahoito.fi/hoi29010
  2. https://yle.fi/uutiset/3-11999194 (viitattu 12.6.2022)
  3. Bomhof C et al. The Impact of Incidental Findings Detected During Brain Imaging on Research Participants of the Rotterdam Study: An Interview Study. Cambridge Quarterly of Healthcare Ethics 2020;29(4), 542-556. https://www.cambridge.org/core/journals/cambridge-quarterly-of-healthcare-ethics/article/impact-of-incidental-findings-detected-during-brain-imaging-on-research-participants-of-the-rotterdam-study-an-interview-study/59FB7D36DB6F7C018F6C3D08297C9545
  4. Illes, J, Kirschen, MP, Edwards, E, Stanford, LR, Bandettini, P, Cho, MK, et al. Ethics: Incidental findings in brain imaging research. Science 2006;311(5762):783–4.
  5. Booth, TC, Jackson, A, Wardlaw, JM, Taylor, SA, Waldman, AD. Incidental findings found in "healthy" volunteers during imaging performed for research: Current legal and ethical implications. British Journal of Radiology 2010;83(990):456–65.
  6. Schmidt, CO, Hegenscheid, K, Erdmann, P, Kohlmann, T, Langanke, M, Volzke, H, et al. Psychosocial consequences and severity of disclosed incidental findings from whole-body MRI in a general population study. European Journal of Radiology 2013;23(5):1343–51.
  7. https://www.quora.com/What-is-the-carbon-footprint-of-a-3T-MRI-scanner?fbclid=IwAR3O1IK1var-YPJ43iTGlT4QFwTF6RDV21W-6POPrqnNtiQRUXJZA8i_7EQ (viitattu 13.6.2022)
  8. McAlister Scott et al. The carbon footprint of hospital diagnostic imaging in Australia. Lancet Reg Health West Pac. 2022 Jul; 24: 100459. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9079346/?fbclid=IwAR1FJP-jnlruftNqD_aOW056iP3Iv_akkJHRjCcUUy_xJgvRCgQikyE6wu4#!po=0.555556
  9. Picano E. Environmental sustainability of medical imaging. Acta Cardiol. 2021 Dec;76(10):1124-1128. 
  10. Tokyo Metropolitan University. Does MRI have an environmental impact? Gadolinium found in elevated amounts near water treatment plants in Tokyo rivers. 23.5.2020 https://www.eurekalert.org/news-releases/871766 (viitattu 12.6.2022)
  11. Parviainen et al. Magneettikuvausten tehosteaineet. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. 2018;134(6):613-20. https://www.duodecimlehti.fi/duo14228 (viitattu 12.6.2022)
  12. Ollikainen J. Päänsärkypotilas päivystyspoliklinikassa. Duodecim 2014;130(4):391-7. https://www.duodecimlehti.fi/duo11493 (viitattu 12.6.2022)
Lähettänyt klo

4 kommenttia:

  1. Pekka P12. kesäkuuta 2022 klo 21.29

    Hei, kiitos ansioikkaasta blogipostauksesta ja huomion kiinnittämisestä tähän tärkeään aiheeseen. Aivan liian vähän tulee kliinisessä työssä mietittyä eri hoitojen ja tutkimusten ympäristövaikutuksia.

    Huomiota tekstissä kiinnitti nuo varsin mittavat yhdelle MRI-tutkimukselle mainitut päästöt. En päässyt lukemaan tuota Picano E.:n koko tekstiä, joten en näe miten lukuihin on päädytty. Äkkiseltään ne tuntuvat kuitenkin aivan liian korkeilta.

    1200km polttomoottoriautoilua vastaavat päästöt tarkottaisivat n. 200kg CO2 ekv päästöjä, joka tarkottaisi Suomen sähkötuotannon päästöillä n. 2MWh energiankulutusta. Puolen tunnin tutkimukselle se tarkottaisi 4MW tehoa. Se tuntuu varsin korkealta.

    Äkkiseltään löysin tällaisen artikkelin aiheesta
    https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32208096/

    "Mean consumption per CT examination over 1 year was 1.2 kWh, with a mean energy cost (±standard deviation) of $0.22 ± 0.13. The total energy consumption of one CT scanner for 1 year was 26 226 kWh ($4721 in energy cost). The net consumption per CT examination over 1 year was 3580 kWh, which is comparable to the usage of a two-person household in Switzerland; however, idle state consumption was fourfold that of net consumption (14 289 kWh). Mean MRI consumption over 1 year was 19.9 kWh per examination, with a mean energy cost of $3.57 ± 0.96. The mean consumption for a year in the system-on state was 82 174 kWh per MRI examination and 134 037 kWh for total consumption, for an energy cost of $24 127. Conclusion CT and MRI energy consumption is substantial."

    Tuo n. 20 kWh sähkönkulutusta per MRI tutkimus vastaisi n. 100 km sähköautolla tai 20 km polttomoottorirotjakkeella.

    Pääsetkö käsiksi tuohon Picanon alkuperäistekstiin. Miten noin hurjan korkeisiin lukuihin on päädytty? Onko tuossa arvioitu ehkä jotain heliumtuotannon päästöjä ym.? Laitetuotannon päästöt jyvitettynä per tutkimus?

    VastaaPoista
  2. Pekka P12. kesäkuuta 2022 klo 21.47

    Hei,

    Tällaisen löysin Lancetista koskien kuvantamisen päästöjä Australiassa.
    https://www.thelancet.com/journals/lanwpc/article/PIIS2666-6065(22)00074-8/fulltext

    Tässä kannattaa ottaa huomioon se, että Australiassa on äärimmäisen likainen kivihiilellä tuotettu sähkö, n. 650gCO2 ekv/kWh.
    Suomessa vastaava luku 89g/kWh.

    Tässä oli life cycle assesmentia ilmeisesti yritetty, mutta esimerkiksi heliumtuotannonpäästöjä ei ollut arvioitu.

    "Findings
    Mean CO2e emissions were 17·5 kg/scan for MRI; 9·2 kg/scan for CT; 0·8 kg/scan for CXR; 0·5 kg/scan for MCXR; and 0·5 kg/scan for US. Emissions from scanners from standby energy were substantial. When expressed as emissions per additional scan (results of consequential analysis) impacts were lower: 1·1 kg/scan for MRI; 1·1 kg/scan for CT; 0·6 kg/scan for CXR; 0·1 kg/scan for MCXR; and 0·1 kg/scan for US, due to emissions from standby power being excluded."

    Suomalaisella sähköntuotannolla ja EU-keskiarvollakin luvut ovat selvästi alemmat. Joka tapauksessa nämäkin ovat kertaluokkaa pienemmät kuin Picanon esittämät.

    VastaaPoista
  3. Pekka P12. kesäkuuta 2022 klo 22.27

    Hei,

    Löysin lähteen tuolle 0,77% vuotuisille päästöille. Tuo luku tulee tästä artikkelista:
    https://www.researchgate.net/publication/333308936_A_PREDICTIVE_MODEL_FOR_THE_ESTIMATION_OF_CARBON_DIOXIDE_EMISSIONS_OF_MAGNETIC_RESONANCE_IMAGING_MRI_UNITS_AND_COMPUTED_TOMOGRAPHY_CT_SCANNERS

    Tuo luku on täysin absurdi, jokin ekspontenttiluokan laskuvirhe tuossa varmaan tehdään.

    0,77% Suomen päästöistä tarkoittaisi, että Suomen CT- ja MRI- laitteet käyttäisivät sähköä vuodessa 662 200 000 kWh
    (0,77% x 86 000 000 000 kWh).

    Tuo luku meinaisi, että Suomessa tehtäisiin vuosittain 33 miljoonaa MRI-tutkimusta vuodessa eli 6 tutkimusta per vuosi per perse.
    Oikea määrä on 0,06 tutkimusta per vuosi per perse, eli jossain kohtaa on Giorgos P. Kouropoulokselle tullut pilkkuvirhe.

    VastaaPoista
  4. juha.lempiainen14. kesäkuuta 2022 klo 16.07

    Kiitos Pekka kommenteista! Tarkensin jo tekstiä yhden MRI:n aiheuttamien päästöjen osalta.

    Facebookissa eräs toinen lääkäri kommentoi MRI laitteiden aiheuttamia päästöjä seuraavasti;
    "Olen selvittänyt meidän kahden laitteen sähkönkulutukset lepoaikana ja mitä tulee lisää kuvauksesta. Toisen ”lepokulutus” on 330kWh/vrk ja toisen 200kWh/vrk. Kun kuvataan niin lisää tulee ekaksi mainitulla 14kWh/potilas ja toisella 6kWh/potilas. Tuolla 330kWh lepokulutuksella ajaa jo Teslalla lappiin ja tulee hyvän matkaa takaisinkin… Kyllä sähköä siis kuluu."

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)