Lasillinen punaviiniä päivässä - varma tie mene(s)tykseen?

Voin hyvin. Minulla on perhe ja ystäviä. Olen terve. Minulla on sopivasti mielekkäitä töitä ja sain hiljattain myös kuuden vuoden mittaisen neurologian erikoislääkärikoulutukseni päätökseen. Elämä hymyilee. On hyvä pysähtyä miettimään miksi asiat ovat hyvin. Ainakin minulla on ollut onnea. Olen syntynyt perheeseen jossa on ollut hyvä kasvaa ja ympärilläni on edelleen ihmisiä jotka välittävät. Voisin (ja haluaisinkin) myös todeta, että asiat ovat hyvin koska pidän huolta itsestäni mm. liikkumalla, syömällä tervellisesti ja lepäämällä. Siltä se ainakin tuntuu. Varmojen johtopäätösten vetäminen on vaikeaa. Jopa mahdotonta. Käytännön elämän kannalta päätelmiä on kuitenkin tehtävä. Ei siis kannattane jatkossakaan vaihtaa terveitä elintapoja pois. Näin sanovat järkeni ja kokemukseni tämän asian suhteen. Välillä mielemme kehittää kuitenkin myös selityksiä jotka eivät pidä paikkaansa. Vuosien saatossa olen silloin tällöin nauttinut myös lasillisen punaviiniä. Tutkimustöitä aloittaessani vuonna 2007 uutisoitiin myös, että punaviinin sisältämä resveratroli pidentää (ainakin banaanikärpästen ja sukkulamatojen) elinikää. Voisiko siis olla, että olen terve ja elämäni sujuu hyvin juuri punaviinin ansiosta? Menestyisikönhän elämässäni vielä paremmin juomalla punaviiniä päivittäin? Jos näin kävisi, niin toimisikohan sama konsepti myös muiden ihmisten kohdalla?

Yksittäisen ihmisen kohdalla varmojen syy-seuraussuhteiden toteaminen on hankalaa. Mukana on aina sekoittavia tekijöitä. Jos elämäni alkaisi sujua paremmin runsaan viinin juomisen myötä ja haluaisin todistaa, että kaikista mahdollisista tekijöistä juuri punaviini on auttanut minua menestymään, niin asiaa tulisi tietenkin tutkia tarkemmin. Tällöin pitäisi määritellä minkä verran punaviiniä on nautittava päivittäin. Lasillinen? Pullollinen? Entä mihin aikaan vuorokaudesta? Heti aamusta? Yksin vai yhdessä ystävien kanssa? Entä voisiko suositukset laajentaa koskemaan kaikkia ihmisiä ja kaikkia elämäntilanteita? On mahdollista, että joskus lasillinen punaviiniä hyvien ystävien seurassa rentouttaa. Jossain toisessa tilanteessa samainen ihminen voi kuitenkin kokea alkoholin aiheuttaman olotilan epämiellyttävänä. Kokemuksiimme vaikuttavat mm. kulttuuri ja ympäristö sekä odotuksemme. Aiemmat mukavat illat ystävien ympäröimänä virittävät meidät odottamaan positiivisia kokemuksia illanistujaisissa myös jatkossa. Voisikin ajatella, että (Pavlovin koirien tapaan) ehdollistumme yhdistämään esimerkiksi hyvät hetket ystävien kanssa ja punaviinin juomisen toisiinsa. Toisaalta väsyneenä mikään ei tunnu miltään ja pirteällä mielellä kaikki voi olla kivaa. Elimistömme tasapainotila (metabolinen, hormonaalinen, aivojen välittäjäaineiden pitoisuudet jne.) vaikuttaa kiinteästi siihen missä valossa me tätä maailmaa havainnoimme. Ympäristötekijöiden lisäksi kokemuksiamme muokkaa siis aina myös fysiologiamme. Eri ihmisten elimistöt reagoivat alkoholiin eri tavoin. Usemmillä länsimaalaisilla alkoholi metaboloituu maksassa asetaldehydiksi ja siitä edelleen aldehydidehydrogenaasi (ALDH) -entsyymin avulla asetaatiksi (eli etikkahapoksi). Kuitenkin esimerkiksi suurella osalla japanilaisista on periytyvä ALDH-geenin toimimaton muoto (ALDH2*2). Tämän vuoksi heillä alkoholin nauttiminen johtaa asetaldehydin kertymiseen elimistöön ja sitä kautta myrkytysoireisiin (ns. antabus -reaktio) (1). Enpä siis taida suositella punaviiniä ainakaan japanilaisille ystävilleni.

Sekoittavien tekijöiden vaikutusta voidaan yrittää välttää tekemällä tutkimukset mahdollisimman suurella ja edustavalla osallistujajoukolla. Poikittaistutkimuksessa tarkastellaan jotain tiettyä kohdetta tiettynä ajanhetkenä. Edellä mainittua esimerkkiä soveltaen voitaisiin siis esimerkiksi tutkia ovatko runsaasti punaviiniä kuluttuvat 30-35 -vuotiaat miehet varakkaampia kuin ikätoverinsa. Jos tällainen yhteys havaittaisiin, niin se ei luonnollisestikaan kertoisi vielä mitään syy-seuraus-suhteesta. Tähän tarkoitukseen sopisikin paremmin seurantatutkimus johon rekrytoitaisiin esimerkiksi 25 -vuotiaita nuoria miehiä. Tutkimusta suunniteltaessa täytyisi toki määritellä, että otetaanko mukaan kaikki 25 -vuotiaat miehet vai rajataanko joukkoa jotenkin. Onko esimerkiksi aiemmalla varallisuudella, koulutuksella tai työssäkäynnillä väliä? Perhe- tai sairaushistorialla? Uskonnolla tai etnisellä taustalla? Kun olisi saatu valittua mahdollisimman edustava joukko, niin seurantatutkimuksissa tietoa sitten kerättäisiin säännöllisesti (esimerkiksi kolmen vuoden välein). Vaikka myös tällä kertaa havaittaisiin yhteys runsaan punaviinin kulutuksen ja varallisuuden välillä, niin emme edelleenkään pystyisi sanomaan johtuuko vaurastuminen punaviinistä vai onko lisääntynyt viininkulutus seurausta esimerkiksi taloudellisesta menestyksestä. Tätä ongelmaa voisimme yrittää ratkaista satunnaistetulla vertailukokeella (randomized controlled trial - RCT). Tässä esimerkissä voisimme siis arpoa tutkimukseen osallistuvat 25-vuotiaat nuoret miehet kahteen eri ryhmään. Ensimmäisessä (ns. placebo) ryhmässä miehet saisivat joka ilta lasillisen alkoholitonta punaviiniä ja toisessa ryhmässä lasillisen “normaalia” alkoholillista viiniä. Optimitapauksessa tutkimusasetelma olisi kaksoisokkoutettu eli kummankaan ryhmän jäsenet, sen enempää kuin tutkijatkaan, eivät tietäisi kumpaan ryhmään tutkittava kuuluu. Tällaisessa asetelmassa esimerkiksi positiiviset tai negatiiviset odotukset eivät pääse muokkaamaan tutkimustuloksia. Jos samaa aihetta on tutkittu muuallakin (ja tulokset on myös julkaistu), niin tutkimustuloksista voidaan tehdä ns. meta-analyysi. Meta-analyysiin mukaan valittavat tutkimukset voivat olla tuloksiltaan myös ristiriitaisia. Tällaisten yhteenvetotutkimusten etuna on mm. tutkittavien suuri lukumäärä, jolloin tilastollinen todennäköisyys tulosten oikeellisuudelle kasvaa huomattavasti. Meta-analyysien luotettavuuteen vaikuttaa kuitenkin mm. mukaan valittujen tutkimusten laatu, joten kiveen kirjoitettuina ei näidenkään yhteenvetojen tuloksia voida pitää (2).

Voidaankin filosofoida, että mitään ei voi tietää varmasti. Minkä perusteella pallo muka putoaisi alaspäin eikä lähtisi ylöspäin jos siitä päästää irti? Niin, ei kai sitä tosiaan varmasti voikaan tietää. Kokemukseni mukaan pallo putoaa kuitenkin maahan. En myöskään keksi yhtään järkevää syytä miksi se ei tekisi niin myös jatkossa. Järkeni kehoittaa myös luottamaan ennemmin kymmeniätuhansia ihmisiä kattaneiden meta-analyysien tuloksiin kuin yksittäisen naapurini kokemuksiin esimerkiksi kolesterolilääkityksen hyötyjä arvioitaessa.

Mediassa (etenkin internetissä, sosiaalisessa mediassa ja iltapäivälehdissä) näkee päivittäin hyvin sensaatiohakuisia otsikoita joiden tarkoituksena on houkutella ihmisiä ostamaan lehti tai klikkaamaan linkistä. Etenkin terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien lehtijuttujen otsikot antavat usein lupauksia helpoista keinoista jotka mullistavat ihmisen elämän; “Lasillinen punaviiniä päivässä - varma tie menestykseen!”. Monet näistä jutuista eivät perustu lainkaan tutkittuun tietoon. Tai sitten kyseinen “tieto” on peräisin poikkileikkaustutkimuksesta tai jostain yksittäisestä tutkimuksesta. Esimerkiksi absolutisteilla on joissain vanhoissa puutteellisesti toteutetuissa tutkimuksissa havaittu suurempi kuolleisuus kuin kohtuudella alkoholia käyttävillä. Ei ole yllättävää, että mm. Euroopan panimoliitto korosti kyseistä havaintoa vuonna 2008 julkaisemassaan terveysraportissa. Viimeaikaiset huolella toteutetut tutkimukset kuitenkin osoittavat, että riski sairastua syöpään, verenpainetautiin tai saada esimerkiksi aivohalvaus kasvavat jo kohtuullisen alkoholinkäytön seurauksena (3)(4). Myöskään solujen pitkäikäisyyteen liittyviä geenejä aktivoivan resveratrolin terveyshyödyistä ihmiselle ei ole näyttöä. Eikä punaviinissä toisaalta ole kovinkaan paljoa kyseistä yhdistettä (5). Myös punaviinin juominen on siis epäterveellistä. Viisainta onkin olla juomatta.

Internet ja sosiaalinen media ovat mahdollistaneet myös yksittäisten markkinamiesten ja “asiantuntijoiden” nousun kuuluisuuteen entistä helpommin ja nopeammin. Viime vuosilta löytyy useita esimerkkejä ihmeparantumisista milloin minkäkin superfoodin tai hopeaveden ansiosta. Osa näistä keinoista saattaa toki toimiakin. Osa on kuitenkin suorastaan hengenvaarallisia. Esimerkiksi hopeavesi on myrkyllistä eikä sitä pidä juoda lainkaan (6). Piste. Onneksi Suomessa Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) onkin jo puuttunut hopeaveden markkinointiin ravintolisänä ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (Fimea) sen markkinointiin lääkinnällisenä valmisteena. Myöskään esimerkiksi kookosöljyn terveellisyydestä ei ole olemassa näyttöä (7). Suurin osa kookosöljystä on tyydyttynyttä rasvaa ja se nostaa verisuonten rasvoittumista edistävän LDL (low-density lipoprotein) -kolesterolin pitoisuutta (8). Todennäköisempää onkin, että kookosöljy ennemminkin lisää sydän- ja aivoinfarktiriskiä kuin pienentää sitä. Ainakin jos sitä verrataan muihin kasvisrasvoihin. Ravinnon rasvoja valitessa suosisinkin ensi sijaisesti kylmäpuristettuja rypsi- ja oliiviöljyjä (9). Monet ns. superfoodien terveyshyödyistä saadaan syömällä ravinteikasta kasvisruokaa (kotimaiset marjat, hedelmät, vihannekset ja juurekset). Ekologisista syistä ruoat on viisasta valita myös satokauden mukaan. Tällä tavoin koostettu ruokavalio rokottaa myös kukkaroa huomattavasti vähemmän kuin ostamalla samat raaka-aineet pussitettuina luontaistuotekaupasta.

Ei ole nykyihmisen elämä helppoa. Ympäristö pommittaa informaatiolla ja tästä kaikesta tulisi osata poimia se oleellinen. Sananvapaus on hyvä asia. Toivottavaa kuitenkin olisi, että ihmiset ottaisivat vastuun kirjoituksistaan. Ja että useammilla lehtijutuilla ja nettisivuilla olisi myös muita päämääriä kuin rahan ansaitseminen. Tätä paradigman muutosta odotellessa kannattaa aina tarkistaa mihin tieto pohjaa. Onko asiasta tehty laajempia tutkimuksia vai onko kyseessä vain yksittäisen ihmisen havainto? Jos asiaa on tutkittu, niin kannattaa myös mahdollisuuksien mukaan perehtyä alkuperäisjulkaisuun. Oliko tutkimuksessa mukana yksi ihminen vai miljoonia ihmisiä? Kuka tutkimuksen on rahoittanut ja missä foorumilla tulokset on julkaistu? Lääketieteeseen liittyviä tutkimuksia voi hakea kätevästi esimerkiksi PubMed tietokannasta (10). Kaikkea tietoa ei tietenkään voi alkaa perkaamaan tällä tavalla. Siihen ei riitä kenenkään aika. Lopulta joutuu siis pärjäämään omalla järjellään ja kokemuksellaan.

Lähteet:

1. http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/alkoholi-on-pyha-lehma-suomessa/
2. Salim A et al. Quality of systematic reviews and meta-analyses published in paediatric surgery. J Peiatr Surg 2017 Nov; 52(11):1732-1735. doi: 10.1016/j.jpedsurg.2017.07.022. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28830620
3. https://yle.fi/uutiset/3-8903497
4. https://www.paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/alkoholi/alkoholin-terveyshaitat
5. https://en.wikipedia.org/wiki/Resveratrol
6. https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/hopeaveden-vaarinkaytto-ja-sen-haitat/
7. https://yle.fi/uutiset/3-7931160
8. Sankararaman S and Sferra TJ, Are We Going Nuts on Coconut Oil?  Curr Nutr Rep. 2018 Sep; 7(3):107-115. Review. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29974400
9. https://www.pronutritionist.net/2011/12/yhteenveto-ravinnon-rasvoista/
10. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed